Eroon tarpeettomista tavaroista

Netflixiin vuoden alussa läjähtänyt Tidying up with Marie Kondo -ohjelma on kuulemma saanut aikaan oikean tavaroidenkarsimisbuumin. Itse en vieläkään osaa viikata vaatteitani pystyasentoon, mutta siitä olen Marie Kondon kanssa samaa mieltä, että omistamamme tavaran määrän vähentämisellä on usein positiivisia vaikutuksia. Mitä vähemmän aikaa kuluu sotkusta stressaamiseen, siivoamiseen tai erinäisten tavaroiden siirtelyyn, sen parempi!

Mutta vaikka haluaisikin päästä eroon tarpeettomista tavaroista, harvalla riittää aikaa ja/tai energiaa koko omaisuuden kerralla tehtävään konmaritukseen. Jos tavaramäärän vähentäminen kuitenkin kiinnostaa, listasimme muutaman tavarakategorian, joista aloittamalla on helppo käynnistää matka kohti vähän minimalistisempaa meininkiä.

karsittukoti.jpg

Asiat, joita on liian monta kappaletta yhtä toimintoa varten

Löytyykö kenkäkaapistasi viidet mustat nilkkurit, keittiöstä kuusi paistinlastaa ja työpöydän laatikosta 37 kuulakärkikynää? Ottaen huomioon, että sekä nilkkureita, paistinlastoja että kuulakärkikyniä (ja itse asiassa melkein kaikkea muutakin) voi käyttää rajallista määrää kerralla, niitä harvoin tarvitaan näin montaa.

En sano, että kaikkia asioita olisi oltava vain yksi per kategoria, mutta määrää voi olla hyvä rajoittaa. Esimerkiksi niiden pöytäni kätköistä löytämieni 37 kuulakärkikynän omistaminen on täysin järjetöntä. Helpommalla pääsee, kun lahjoittaa ylimääräiset pois.

 
Rikkinäiset asiat ja roskat

Sitä ei koskaan uskoisi, miten paljon rikkinäistä rojua voi säästää! Kun kolusin kaappeja ja laatikoita, huomasin säästäneeni mm. osiksi hajonneita kuulakärkikyniä (kuulakärkikynät ovat mulle selvästi jonkinlainen ongelma-alue), korvansa kadottaneita kahvikuppeja sekä villasukkia, joiden kantapäässä on niin suuri reikä, ettei kantapäätä ollut enää ollenkaan.

Näiden lisäksi löysin pussinsulkijoita ja kasapäin vanhoja lehtiä. Tällaisen kaman säästämiselle ei yksinkertaisesti ole mitään syytä. Tee siis elämästäsi vähän yksinkertaisempaa ja nakkaa kaikki kierrätettävä materiaali kierrätykseen sekä roskat roskikseen!

 
Lahjat, joita säilyttää vain siksi, että ne on saatu lahjaksi

Me kaikki taidamme omistaa esineitä, joita emme koskaan käytä, mutta joita säilytämme vain siksi että ne ovat olleet lahjoja. Muistelin jokin aika sitten äitini kanssa hänen häälahjaksi saamaansa rumaa maljakkoa, joka vei kaapissa tilaa vuosikausia, kunnes joku vihdoin rikkoi sen (ilmeisesti ei täysin vahingossa). Ei oikeasti ole mitään järkeä säästää asioita, joille ei koskaan tule käyttöä vain siksi että ne on saatu lahjaksi.

Koska lahjan taustalla on antajan halu ilahduttaa, on ehdottomasti kannattavampaa viedä käyttämättä jääneet lahjat vaikka hyväntekeväisyyskirpparille. Siellä joku niistä tykkäävä saattaa löytää ne, jolloin ne päätyvät oikeasti ilahduttamaan jotakuta sen sijaan että vain keräisivät pölyä komeron nurkassa.

 
Tavarat, jotka muistuttavat keskenjääneistä projekteista

En varmaan ole ainoa, jonka nurkissa pyörii pitkä aika sitten hylättyjä harrastuksia varten hommattuja tavaroita – kuten ne käsipainot siltä ajalta, kun suunnittelin alkavani treenata – tai ideaaliminä mielessä tehtyjä hankintoja – kuten se kirppikseltä ostettu väärän kokoinen mekko, josta ajattelin tuunata jotain kivaa, mutta unohdin etten oikeasti osaa tuunata yhtään mitään. Tällaisista kamoista voi olla tosi vaikea hankkiutua eroon, sillä se tuntuu usein luovuttamiselta tai jostakin mahdollisuudesta luopumiselta.

On kuitenkin ihan turhaa omistaa asioita, joiden näkemisestä tulee lähinnä huono omatunto. Niistä luopuminen ei myöskään tarkoita, että mitään olisi oikeasti menetetty. Ja jos innostus sattuukin taas heräämään, kirppikseltä löytyy varmasti uudet käsipainot / mekkoja / mitä ikinä saatammekaan tarvita. Miksi siis turhaan raahata entisten kiinnostuksenkohteiden painoa mukanaan? 

 

Millaisia tarpeettomia tavaroita te karsisitte ensimmäisenä?

 

 

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

 

Hyvinvointi Sisustus Mieli Vastuullisuus

Voisitko vuokrata vaatteesi?

Miltä vaatekaappisi näyttää tulevaisuudessa? Veikkaan, että aika erilaiselta kuin nyt. Emme yksinkertaisesti voi jatkaa vaateshoppailua nykyiseen tahtiin. Halpamuodin hinta on liian kova: sen lisäksi, että hikipajoissa rikotaan ihmisoikeuksia, muotiteollisuus tuottaa tällä hetkellä 10 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Jos asialle ei tehdä mitään, vuoteen 2050 mennessä sen osuus päästöistä saattaa kivuta 25 prosenttiin. Myös ilmastonmuutoksella tulee olemaan väistämätön vaikutus vaatteisiimme, kun esimerkiksi vaateteollisuuden eniten käyttämä materiaali, puuvilla, kallistuu sen viljelyn vaikeutuessa alati pahenevan vesipulan takia.

Vaatteiden ostaminen – ja omistaminen – entiseen tapaan ei siis voi enää jatkua. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että tulevaisuudessa vaatteiden(kin) kohdalla saatetaan siirtyä yhä enemmän jakamistalouteen, jossa vaatteita vaihdellaan ja esimerkiksi vuokrataan. Olisitko sinä valmis jakamaan vaatteesi muiden kanssa?

vastuullisemmatvaatteet.jpgvastuullisemmat_vaatteet.jpg

Tämä muutos on jo selvästi käynnissä, mikä näkyy Suomessakin esimerkiksi erilaisten vaatelainaamojen kasvussa. Vaatepuun ja Vaaterekin kaltaiset paikat lainaavat kuluttajalle vaatteita kuukausimaksulla, jolloin omaan garderobiin saa vaihtelua ilman että ostamme jatkuvasti uutta. Vaatelainaamoista voi myös lainata vaatteita kertamaksua vastaan, mikä vähentää tarvetta ostaa vaikkapa yksittäistä juhlatilaisuutta varten asuja, jotka sitten jäävät kaappiin pölyttymään.

Lainaamisen lisäksi olen törmännyt myös ajatukseen vaatteiden liisaamisesta. Esimerkiksi hollantilainen Mud Jeans -merkki valmistaa farkkuja, joita kuluttaja ei varsinaisesti osta, vaan liisaa ne firmalta: housuista maksetaan 7,50 euron kuukausimaksua vuoden ajan, ja vuoden kuluttua farkut voi joko pitää, palauttaa tai vaihtaa uuteen liisattavaan pariin.

Siinä missä halpamuotiketjut valmistavat huonolaatuisia vaatteita mahdollisimman halvalla ja pesevät kätensä tuotteistaan viimeistään sillä hetkellä kun asiakas astuu ulos kaupasta uudet vaatteet kassissaan, tässä Lease a Jeans -mallissa firma ottaa vastuuta tuotteistaan ja niiden materiaalien edelleenhyödyntämisestä. Kun kuluttaja ei osta tuotetta vaan vuokraa sen, raakamateriaalit ikään kuin säilyvät yrityksen omistuksessa: kun kuluttaja sitten kyllästyy farkkuihinsa tai ne menevät rikki, niitä ei nakata omaan roskikseen vaan ne palautetaan Mud Jeansille, joka hyödyntää materiaalin uusien housujen valmistamisessa.

Tämä on todella oleellinen juttu, sillä kierrättämällä kuituja säästetään valtavasti luonnonvaroja: esimerkiksi suomalainen Pure Waste on laskenut, että yhden t-paidan tekeminen kierrätyskuiduista säästää 2 700 litraa vettä verrattuna neitseellisestä puuvillasta tehdyn paidan valmistamiseen. Samalla logiikalla on helppo ymmärtää, ettei meidän kaikkien missään nimessä kannata omistaa kymmeniä farkkupareja ja tusinoittain t-paitoja, jotka suurimman osan ajasta vain lojuvat kaapissamme käyttämättömänä, vaan jakaa vaatteemme muiden kanssa, jolloin vaatteita tarvitsisi valmistaa huomattavasti nykyistä vähemmän.

Vaatelainaamot ja Mud Jeansin liisaamisohjelman kaltaiset aloitteet ovatkin varmasti vaatemaailman tulevaisuutta. Mielestäni meidän tulisi myös jouduttaa tätä muutosta vaatimalla aktiivisesti vaatevalmistajilta vastuun kantamista tuotteistaan ja niiden ympäristövaikutuksista. Lisäksi meidän kuluttajien tulee opetella eroon halusta omistaa mahdollisimman paljon kaikkea ja sen sijaan oppia entistä valmiimmaksi jakamaan muiden kanssa omastamme mukaan lukien vaatteistamme.

 

Miltä tällaiset trendit kuulostavat? Olisitko valmis lainaamaan tai vuokraamaan vaatteesi?

 

FACEBOOK / BLOGLOVIN / INSTAGRAM

Muoti Uutiset ja yhteiskunta Vastuullisuus Trendit