Second hand -sisustus: Annan ihana kierrätyskoti
Jos minun pitäisi valita ystävistäni se, jolla on aina ollut kaunein koti, valitsisin epäröimättä Annan. Annan jokainen asunto on ollut persoonallinen, kaunis ja kotoisa — ja kokonaan käytettynä ostetuilla esineillä sisustettu.
Tällä hetkellä Annan koti on 50-luvulla rakennetussa kansakoulun opettajien asuntolassa, ja kämppä on aiemmin toiminut niin opettajan kuin taiteilijankin kotina sekä jopa teknisen työn tilana. Kaikkien näiden tilojen kerrokset näkyvät kodissa edelleen, ja niiden päälle Anna on jälleen kerran rakentanut ihanan kerrostuman vintagea, kierrätettyä kitchiä ja kaikkea, millä on historia.
Jos olet joskus epäröinyt, voiko second hand -sisustus näyttää hyvältä, tämän jälkeen et epäröi enää!
Miten kuvailisit sisustustyyliäsi?
Kotia on rakennettu pikku hiljaa, kerroksia löytyy paljon. Kaikki huonekalut on tarttuneet mukaan vuosien varrelta, perintönä, kirppislöytöinä, vanhempien nurkista, tuttujen kautta, huutokaupoista ja roskalavoilta. Sama mummon perintölipasto on kulkenut mukanani jo 20 vuotta.
Tykkään vanhasta designista, vintagesta ja rosoisesta, ei niin siloitellusta tyylistä. Värejä, pintoja, kuvioita, kaikki sulassa sovussa. Eri vuosikymmeniäkin iloisesti sekaisin. Kodissa kuuluu näkyä elämä ja tavaroissa niiden historia.
Miten erikseen ostetuista kierrätyslöydöistä saa muodostettua koherentin sisustuksen? Mikä on sun salaisuus sille, että kotonasi näyttää aina niin kivalta?
Vaikea kysymys! Yksi asia, mikä luo yhtenäisyyttä, on aidot materiaalit. Mulla ei ole yhtäkään lastulevy/mdf-huonekalua. Kaikki on puuta, rottinkia, metallia, nahkaa, villaa, pellavaa, puuvillaa… Kaikkea kestävää ja laadukasta. Muuten luotan vain silmään.
Mikä on paras tekemäsi kierrätyssisustuslöytö?
Löytöjä on koko koti pullollaan! Ainoastaan yksi matto taitaa olla uutena ostettu, ja sänkyjen patjat. Astiat, aterimet, matot, lipastot, verhot, sängynrungot, kukkapöydät ja melkein kaikki kukatkin on saatuja/löydettyjä/kierrätettyjä.
Minne kannattaa suunnata, jos haluaa tehdä shopata second hand -huonekaluja?
Maaseutukirppareille, sellaisille pienille ja tunkkaisille. Lisäksi kannattaa kierrellä kirppispäiviä ja autotallikirppiksiä. Käyn usein myös Riihimäen Femmatorilla sekä isäni varastoissa: isä kiertää paljon kuolinpesiä ja huutokauppoja, joten ne ovat ehtymätön lähde!
Miksi sisustat nimenomaan second hand -esineillä?
Tykkään siitä, että kodillani on kasa tarinoita kerrottavanaan. Muistoja eri elämän vaiheista, ihmisistä, kohtaamisista, elämäntapahtumista. Löytäminen on myös ”se juttu”. En osaa ostaa mitään kaupoista, joissa on samaa tuotetta hyllyittäin esillä. Ehkä niistä kopioista puuttuu tunne tarinasta, persoonallisuudesta ja löytämisen riemusta. Ostan asioita ja esineitä joista todella pidän, silloin ne pysyvät mukana pitkään.
Jos kierrätyssisustus kiinnostaa, lue myös nämä:
Huonekaluaarteita: Studio-sohva
Onko mitään oikeasti pakko ostaa uutena?
*
”Mulla ei ole yhtäkään lastulevy/mdf-huonekalua. Kaikki on puuta, rottinkia, metallia, nahkaa, villaa, pellavaa, puuvillaa… Kaikkea kestävää ja laadukasta.”
Hmm, ainakin tuo Ikean lasten pinnatuoli on tuotetietojen mukaan puukuitulevyä eli lastulevyä. Enkä nyt satavarma olisi, ovatko nuo päällystetyt tuoli ja sohvakaan syöneet pelkkää kokopuuta.
Eikä siinä mitään, omastakin keittiöstä löytyy tuo samainen Ikean lastentuoli, oikein pätevä kapistus. Ehdottomuus vaan pisti kommentoimaan.