Toisinaan, aurinkoisina päivinä, kiipeän työpaikan ylimpään kerrokseen mistä näkee Helsingin yli. Ei minulla töiden takia sinne oikeastaan mitään asiaa ole. Se on  johdon kerros. Mutta ylimmän kerroksen hissiaulassakin on isot ikkunat. Sieltä näkee kuinka keväällä kirkkaana päivänä  aurinko valuu kaupunkiin ja saa talot ja niiden katot hohtamaan. Kai sillä talvella on se hyvä puoli, ettei […]

Mitä ne venäläiset klassikot oikeasti  tarkoittivat? Että kohtalo voi olla toisen mielestä sattumaa? Tai sattuma toisen mielestä kohtaloa? Ainakin venäläiset taitavat kutsua näitä kummallisuuksia kohtaloksi. ”Niin oli määrä käydä”. Hetken aikaa haluan olla venäläinen ja saada venäläisen uskon kohtaloon. Asiat näyttävät niin kovin erilaisilta, kun selittää ne kohtalolla. Länsimaalaiset kutsuisivat sellaisia tapahtumia varmaan sattumiksi. Päivittelisivät […]

Enpä olisi uskonut, mutta lainasin juuri Antti Tuiskua. Ei niin että Antissa olisi mitään vikaa, vaan että ei ole tullut juuri kuunneltua. En taida olla ihan sitä ydinkohderyhmää. Matkalla töihin, yhden räntäisen kadun kohdalla alkoi ” Kahvia ja Pullaa ” soida kuulokkeissa. Yksi lause jäi siitä mieleen kiertämään ja huomasin hakevani kappaleen aina uudestaan. Kunnes […]

Ihmettelin aina itsekin kuinka ihmiset jaksavat lapsiperhe-elämää . Silloin siis kun ei vielä ollut omia lapsia. Satunnaisesti kyläilin kavereiden luona ,joilla oli pieniä lapsia ja meno vaikutti aivan läkähdyttävältä. Koko ajan tapahtui jotakin ja koko ajan joku huusi tai puhui päälle. Joku halusi reppuselkään ja toinen piirtää samaan aikaan. Lapsien kädet oli aina tahmaiset ja lämpimät […]

Uimahallit ovat aina olleet kuin tavallisuuden turvapaikkoja. Ne ovat tuntuneet rauhoittavilta ja pysyviltä paikoilta hohtamassa pikkukaupunkien keskustoissa;siinä K-marketin ja koulun välissä.Mielikuvissani niissä paistaa aina helmikuinen aurinko ikkunoiden läpi. Vähän kuin olisi akvaariossa talven keskellä. Siellä sitä on vain yksi kaikista muista kireässä uimapuvussaan, kuin toisessa ihossa,pää muiden joukossa, uimaradalla hitaasti etenemässä. Nimenomaan sillä hitaalla radalla […]

”Joku asuu täälläkin”, mietin, kun bussi ajelee läpi lähiön ,missä en yleensä käy. Sama ajatus tulee joskus, kun olen puolivälissä mökkimatkaa; autotiellä peltojen keskellä, kolme tuntia takana ja kaksi edessä,ja harvakseltaan pienet kylät vilahtelevat ohi. ”Joku siis asuu täälläkin”. Ja kuvittelen millaista siellä olisi asua. Millaista olisi astua siellä jossain bussiin aamuisin? Mitä katselisi aamuisin […]

-Ihastelen kuinka jokin kasvi sittenkin selvisi talvesta -Hermostun kun kaikesta vaivasta huolimatta , joku toinen ei selvinnyt. -Karautan Agri-markettiin ja vähän sekoan kaikista taimivaihtoehdoista. Päädyn ostamaan jotain ,mitä en yhtään suunnitellut ja joitain taimia mitä ostan aina .(Uun en millään usko , että ne nyt ehkä eivät  vain selviä meillä päin). -Ihmettelen kuinka paljon rahaa […]

Ystävystyminen tapahtuu melkein salaa. Kun ei  keskitytä tulemaan ystäviksi. Mitä pidempään jaetaan sama tila ja sama huone sitä varmemmin ystävystytään. Annetaan ajan kulua ylitse ja vähän varkain ehtii oppia toisen. Aika yllättävienkin ihmisten kanssa huomaa ystävystyvänsä kun vahingossa tai pakosta on juoduttu istumaan vierekkäin jossain tarpeeksi pitkään: oppitunneilla, vaihtopenkillä, autossa. Ystävyys kun on  siitä kumma […]

Inhoan sanaa postaus. Se on vähättelevän kuuloinen sana. Kuin liimalappu jääkaapin ovessa. Ja vaikken ajattele ,että  kirjoittaisin mitään korvaamatonta, niin ”postaus” on kyllä liian turhanpäiväinen nimitys. Puhun siis ”kirjoituksista”. (Yhden tytön kirjoituksista:)). Olin vahingossa tovin kirjoittamatta. Koska joskus on niin vähän aikaa olla yksin ja järjestellä ajatuksia lauseiksi, ettei ole oikein mieltä kirjoittaa. Teini-iän päiväkirjoissa […]

Aikaa voi hidastaa katsomalla sitä kohti. Olen melkein varman tästä. Tunnen ,että aika kiihtyy jatkuvasti. Aina on viikon alku ja sitten taas viikon loppu.Viikko on ohitse kun vain henkäisen.Teoriassa tiedän ,että tunti on edelleen sitä mitä aiemminkin, tai viikko , tai vuosi. Mutta se ei tunnu siltä. Ehkä siksi että  aina on vähän kiire tai jokin […]