Maalla kaupungissa: juhannus puutarhamökillä
Tätä on odotettu: voimme vihdoin yöpyä puutarhamökillä!
Mökin remontti on jo niin pitkällä, että mökkiä voi käyttää muuhunkin kuin päiväretkien tukikohdaksi, joten vietimme juhannuksena ensimmäiset yömme mökillä.
Viimeinen ratkaistava asia tuvan sisustuksen suhteen oli aikuisten nukkumaratkaisu. Lapsille hankin jo viime kesänä kerrossängyn, mutta oma sänkymme oli pohdinnassa vielä tähän kevääseen saakka. Harkitsimme vuodesohvaa, mutta kun oikein mitään sopivaa ja sopivan kompaktia ei tullut vastaan, ajattelimme jo hetken hankkia kaksi patjaa, jotka voi nostaa päällekkäin, kun mökillä ei yövytä.
Sittemmin päätimme hankkia kotiimme lapsille kerrossängyn, ja se taas herätti aivan uusia ajatuksia. Entäpä jos toisimmekin tyttären käytössä olleen rautasängyn mökille ja hankkisin sen lisäksi mittojen mukaan leikatun vaahtomuovipatjan, jonka voi joko nostaa sängyn päälle tai työntää päiväksi sen alle?
Tuumasta toimeen! Vuokrasin pakettiauton, toin sängyn mökille ja kävin ostamassa Etolasta täsmälleen sängyn kokoisen 10-senttisen vaahtomuovipatjan, joka mahtuu sänkyyn toisen patjan päälle. Kun mökille jäädään yöksi, patjan voi pedata lattialle, ja muuten sitä voi pitää sängyn päällä.
Hankimme vielä F-Musiikista pianon aluskupit sängyn pyörien alle, jotta ne eivät tekisi yhtä pahoja jälkiä puulattiaan kuin ne ehtivät tehdä kotona.
Ja nyt, vihdoin, pääsimme mökkeilemään aivan oikeasti! Heräilemään rauhassa vihreyden keskellä, tekemään aamupalat uudessa keittiössä, puuhailemaan yhdessä ja käymään iltasuihkussa huoltorakennuksella.
Olen jo pitkin kevättä tuntenut useamman kerran, että olisipa kiva jäädä mökille yöksi. Lasten kanssa kotoa mökille lähteminen ja vastaavasti mökiltä kotiin lähteminen on sen verran työlästä, että mieluummin lähtisi viikonlopun aikana vain kerran mökille ja toisen kerran takaisin kotiin.
Lapsetkin olivat mökkijuhannuksesta niin innoissaan, etteivät olleet pysyä nahoissaan. Ensimmäinen yö oli tosin pienemmälle niin jännittävä, että hänen oli vähän vaikea saada unen päästä kiinni uudessa sängyssään. Itse taas nukuin paremmin kuin aikoihin, sillä mökki oli yöllä viileämpi kuin oma kotimme, joka on helteisillä säillä melko helteinen myös sisältä.
Oli mahtavaa nähdä, miten molemmat lapset leikkivät mökillä pitkät ajat sekä yhdessä että erikseen ja he viihtyivät siellä erinomaisesti.
Ja meillehän se avasi aivan uusia mahdollisuuksia. Rouvakin ehti kuopsutella kukkapenkkejään, hoitaa kasvihuonetta ja istuttaa uusia kasveja enemmän kuin monen muuna viikonloppuna yhteensä.
Tytärkin pääsi mukaan istutuspuuhiin. Tähän kasvaa pian hernettä!
Itse päätin olla koskematta yhteenkään remonttivälineeseen (vaikka maalaushommia olisikin vielä jäljellä) ja keskittyä touhuamaan lasten kanssa.
Odotetuin asia oli uimaretki Kivinokan uimarannalle kilometrin päähän mökiltä.
Lapset ovat ehtineet käydä uimassa meressä ja aiemmin tänä vuonna, mutta itse pääsin heittämään talviturkkini vasta nyt. Turkkia olikin ehtinyt kertyä kahdelta vuodelta.
Täytyy sanoa, että vesi oli yllättävän lämmintä.En erityisesti pidä kylmästä ja märästä, mutta kun pienen pakon edessä joutuu veteen, kyllähän se hauskaa on!
Samalla retkellä kävimme Kivinokassa myös Maijan kahvilassa, joka oli meille uusi tuttavuus. Maijan munkit ja kahvilan lampaat ovat kuulemma käsite, joten olipa hyvä, että tämäkin käsite tuli meille nyt tutuksi, joten löydämme paikalla seuraavallakin uintireissulla.
Ehkäpä seuraava uintireissu tapahtuu nopeammin juuri tästä syystä.
Ja Mölkkykin löytyi Verkkokauppa.comista! Juuri sellainen puulaatikossa kuljetettava, jota olin ajatellut.
Ruoanlaitto mökillä oli jopa mukavaa. Keittiömme on nyt aivan täysin toimiva, ja ruokaa voi laittaa lähes kuin kotona. Mitä nyt joitain puutteita välineissä vielä on, ja esimerkiksi aamiaiskananmunat ja hampurilaispihvit kääntelimme juustohöylällä.
Retiisit ja ruohosipulit saimme jo omasta maasta, mutta myöhemmin kesällä voimme hakea aamiaistomaatit ja -kurkut suoraan kasvihuoneesta.
Myös perunaa kasvaa pienellä perunamaallamme, mutta nämä uudet perunat haettiin kaupasta, sillä oma satomme kypsyy vasta myöhemmin kesällä.
Juhannusaaton illallinen oli odotettu hampurilaisateria, ja hampurilaisten rinnalle grillasin vielä vihreää parsaa.
Kasvihuoneessa ehdin käydä lähinnä tämän kuvan ottamisen verran, mutta kurkut ovat jo kasvattaneet vartta sen verran, että Rouva pääsi sitomaan niitä, ja tomaatit ovat aloittaneet kukintansa!
Olimme yksimielisiä siitä, että mökillä olisi voinut hyvin olla pidempäänkin kuin kaksi yötä. Puutarhalla on jännä tunne siitä, että olisi maalla, vaikka onkin lähes keskellä kaupunkia, ja kun vielä touhuaa jotain aivan muuta kuin arkisin, on kuin olisi jossain kauempanakin lomailemassa.
Lauantaina oli kuitenkin jo lähdettävä kotiin, sillä sunnuntaiaamuna piti olla aikaisin liikenteessä kohti tytön mummolaa.
Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa ensi kerralla, sitten heinäkuussa, kun ehdimme seuraavan kerran mökille yöksi. Oleminen oli huomattavasti rennompaa, kun ei tarvinnut lähteä illaksi pois, ja sanoisin, että asiat sujuivat myös monin paikoin jouhevammin kuin kotona. Varsinkin pienempi lapsi tuntui yhtäkkiä kasvaneen hujauksessa ja unohtaneen pahimman vastaanväittämisvaiheensa yhdessä yössä.
Siispä: Jees! Oikein hyvät fiilikset, ja ehdottomasti odotan jo sitä, että pääsemme taas mökille yöksi lasten kanssa!
Jätimme mökille myös suurin piirtein kaiken, mitä tarvitaan siellä yöpymiseen, joten seuraavalla kerralla pakattavaa on huomattavasti vähemmän, ja mökille voi jopa jäädä yöksi aivan ennalta suunnittelematta!
Ennen sitä haluan kuitenkin saada taas niitä maalaushommiani eteen päin tässä alkavalla viikolla.