Trendi haastaa: Sisustuksen seuraava hitti

Isyyspakkaus

Trendi-lehti etsii tällä viikolla sisustuksen seuraavia hittejä, ja minutkin haastettiin mukaan nuuhkimaan trendejä.

No trendeistähän en tiedä mitään, varsinkin kun viime aikoina meidän sisustustyylimme on ollut enemmänkin palapelejä lattialla, puuroa pöydällä ja kuulakärkikynää valkoisessa nahkasohvassa. Kotiimme ei ole tehty remontin ja lapsen syntymän jälkeen juuri mitään hankintoja, eikä sellaisia ole edes suunnitelmissa. Päinvastoin: nykyisiäkin tavaroita pitäisi laittaa kierrätykseen, että kaappeihin ja laatikoihin saisi enemmän tilaa.

Ja siitäpä saankin aasinsillan tämän jutun varsinaiseen aiheeseen, joka näkyy kuvassa - tavallaan.

Kyseessä eivät ole valkoiset seinät, vaalea lautalattia, Smeg-jääkaappi tai retropistorasiat. Kyseessä ei ole edes kuvan keskellä komeileva String-hylly, vaikka se liittyykin asiaan. Juttu on se, että kyseinen hylly, on ainoa kirjahylly asunnossamme, eikä siinä ole muuta kuin keittokirjoja.

Sanoisinkin, että sisustuksen seuraava hitti on, että kodin kirjahyllyt kutistuvat minimaalisiksi.

Ja ne saa vielä kätevästi piiloon oven taakse.

Pakkasimme putkiremontin ajaksi kaksi isoa kirjahyllyllistä kirjoja pahvilaatikoihin, ja roudasimme ne keittiöremontin alta kellariin. Kirjoja oli ehkä kahdeksan laatikollista. Sitten huomasimme, että meillä ei oikeastaan ole enää tilaa kirjahyllyille, joten kirjat jäivät kellariin. Tästä on kulunut aikaa jo kolme vuotta, ja totesimme Rouvan kanssa, että emme ole kaivanneet kellarista yhtä ainoaa kirjaa. Emme oikeastaan edes muista, mitä siellä on.

  • Vanhoja romaaneja. Kuka niitä lukee monta kertaa?
  • Vanhoja matkaoppaita. Niin, ne ovat vanhoja. Tunnesyistä ne voi säilyttää, mutta tarvitseeko niiden olla paraatipaikalla kotona?
  • Vanhoja sisustuskirjoja. Ajan hammas saattaa olla puraissut niitäkin.
  • Sarjakuvia ja satukirjoja. Taru sormusten herrasta ja Harry Potterit.

Viimeksi mainitut voisi laittaa tytön huoneen hyllyyn, mutta muuten koko kellarikirjasto joutaisi divariin. Ja sinne joku kassillinen taisi mennä kellarivarastoinnin yhteydessäkin.

Kun olemme lukeneet uusia kirjoja, olemme antaneet ne luettuamme eteenpäin, ja varsinkin Rouva on innostunut lukemaan sähköisiä kirjoja uudella iPad Minillään.

Keittokirjoja sen sijaan käytetään aktiivisesti. Niitä on mukava selata ihan paperikopioina, vaikka netti on reseptejä pullollaan. (Tärkein keittokirja on tietysti alahyllyllä muiden kirjojen päällä oleva punakantinen kirja. Siellä ovat kaikki Rouvan reseptit.)

Nämä kirjat päätettiin siis laittaa esiin, mutta muuten pitäisi alkaa tyhjentää kellarin laatikoita kierrätysmielessä. Saisi sitten kellariin jotain muuta, jota ei vielä raaski heittää pois.

Voi olla, että joskus meillä on taas kirjahylly, mutta ei kyllä ikinä enää minkäänlaista pölyä keräävää avohyllykköä. Mieluiten sellainen, jossa kirjat saa ovien taakse piiloon. Ja sellainen, johon kirjoja säilötään vain pitkän harkinnan jälkeen.

* * *

Rouva muuten kuulemma haaveilee huonekuusesta ja uskoo, että nousussa ovat muutkin perinteiset viherkasvit, joita on ollut jo iso-isomummoilla vetoisissa pirteissä.

Toinen hänen pitkäaikainen haaveensa on saada valokuvaseinä, ja hän onkin kerännyt useamman vuoden ajan kirppareilta vanhoja valokuvakehyksiä. Ehkä vielä jonain päivänä pääsen esittelemään sen teille. Voi olla, että se vaatii sitten jo naapuriasunnon valtaamisen.

Ja silloin meillä on varmaan tilaa sille kirjahyllyllekin.

Share

Kommentit

OP (Ei varmistettu)

Tuota, olen kirkkaasti eri mieltä. Minulla on n. 30 laatikollista kirjoja, osa liittyy töihin, osa on romaaneja, keittokirjoja ja matkakirjoja (ei ne niin nopeasti vanhene). Oli tarkoitus karsia.... No joo. Taru sormusten herrasta lähti, ja yhteensä laatikollinen muita kirjoja. Mutta enempää en voi. En vaan voi. Meillä on muuta tavaraa 21 laatikkoa, kaikkineen. Vähemmän kuin tähän tullessa pari vuotta sitten. Ja on tapana lukea myös e-kirjoja.
Jos ne kirjat eivät ketään haittaa siellä varastossa, ei kai niitä tarvitse kiertoon laittaa?

Tommi K
Isyyspakkaus

Ei se mitään, saa olla :) Kirjat varastossa haittaa sen takia, että se varasto on pieni ja aivan täynnä ja sinne pitäisi saada vietyä muutakin tavaraa. Ja kun varasto on täynnä, sieltä ei edes löydä mitään.

kao kao
Kao Kao

Minäkin ostan nykyisin kirjoja sillä mielellä, että ne voi antaa helposti eteenpäin luettuaan. Pokkarista on helppo luopua, kun siihen on sijoittanut vain kympin, eikä kolmea. Samalla hinta tuntuu "puolittuvan" koska siitä on enemmän hyötyä. Ostin juuri tänään pokkarin, josta tiedän että se menee seuraavaksi siskolleni ja että hän antaa sen sitten eteenpäin.

Joitain uutuksia, joita en jaksa jonottaa kirjastosta ostan itselleni ja lahjoitan ne sitten kirjaston kokoelmaan muille luettavaksi. Tein niin mm. Nälkäpeli-kirjasarjalle.

kao kao
Kao Kao

Just muuten kattelin kiinnostuneesti tuollaista hyllyä Köpiksessä itselleni. :)

Nannannaa
Pahinta Nannaa

Ihanaa, että jollain muullakin! Mä oon tosin päässyt niistä jemmakirjoistakin jo eroon, mutta joskus tunnen itseni hiukan oudoksi, kun kirjoja ei juuri pääse kertymään. Mä vaan niin kovin mielelläni laitan kirjan kiertoon, mikäli olen varma, ettn sitä tule uudelleen lukemaan. :) Tällä hetkellä meillä on vaan kaksi pientä hyllyllistä kirjoja, muutama odottaa vaatehuoneella kiertoon menoa.

Piipo79

Samaa mieltä tuosta trendistä mikä jo huonekalukaupoissa ja sisustuslehdissäkin näkyy. Meilläkään ei aiemmassa pienemmässä asunnossa ollut kirjahyllyä, mutta sitten isoon ja korkeahuoneiseen asuntoon muuttaessamme seinät alkoivat tuntua kolkoilta ilman hyllyjä sen lisäksi, että mieheni oli haaveillut saavansa kirjansa takaisin hyllyyn. Hän kun lukee paljon perinteisessä muodossa. Nyt meillä on siten valtavat hyllyt, osin visuaalisestakin syystä jos minulta kysyy :-) Tuli muuten mieleeni, että toisilla ihmisillä vieraillessa on hauska tarkastella kirjahyllyjä. Kirjakokoelmissa on jotain niin henkilökohtaista, että ihmisen persoona jne. välittyy niiden kautta aika hyvin.

Vierailija (Ei varmistettu)

Heh, meillä on vähän sama juttu. Meillä oli kirjoja vajaat kolme metriä Billy-hyllyjä tihennetyllä rivivälillä täyteen ahdettuna (joskus laskin että semmoinen vajaat 20 hyllymetriä), tällä hetkellä niitä on 60cm hylly makkarin nurkassa ja lapsen kirjat (kolmisen hyllymetriä). Lapsen kirjat ovat tärkeitä ja hurjassa käytössä, mutta omia voitaisiin vähentää vielä paljon, kirjasto on meidän kirjavarasto nykyään (sähköisiin ei olla lämmetty). Cd-levyihin sama mimimalismi ei pure (vaikka diagitaaliset lähteet ovat olemassa), cd-levyjä on nyt vissiin lähemmäs 8 hyllymetriä ja uusia levyjä hyllyyn ostetaan harvoin mutta silti säännöllisesti (ja pieni lp-kokoelma odottaa soittimen hankintaa :D).

Tommi K
Isyyspakkaus

Mä olen huomannut, että mun ei tule kuunneltua enää nykyisin lainkaan CD-levyjä. Joitain, lähinnä kotimaisia, artisteja haluan tukea ostamalla heidän CD:itään, mutta melkeinpä kaikki tulee kuunneltua Spotifysta. Ja on kyllä käynyt mielessä, että CD:itäkin voisi karsia rankalla kädellä, varsinkin sellaisia, joilla ei ole itselle oikein mitään merkitystä. Voisihan ne tietty ottaa MP3:iksi ennen sitä.

Oho, meillä mennään sitten ihan päinvastaisen trendin mukaan :). Odottelen kovasti, että aikaa heltiäisi lähteä ostamaan paljon entistä suurempi kirjahylly -tosin ehdottomasti lasiovella varustettu juurikin pölyyntymisen vähentämiseksi. Minulle kirjahylly on kodin sydän, jossa säilyvät itselleni tärkeät teokset ja hyvää mieltä tuottavat muistot. Koti ilman kirjoja on minulle kylmä koti! Samasta asiasta väänsinkin exän kanssa, jonka mielestä kirjat eivät kuuluneet olohuoneeseen, kun minusta taas niiden kuuluu olla paraatipaikalla. Itse myös luen kirjoja uudestaan. Keittokirjoista olen puolestaan harkinnut luopumista, koska netti... :)

Toimitus
Toimitus

Tämä on todella kiinnostava kysymys! Mielipiteet kirjahyllyn tarpeellisuudesta kodissa vaihtelevat myös täällä Lilyn ja Trendin toimituksessa vahvasti.

Asia pitää selvittää, joten teimme aiheesta gallupin, käykää klikkaamassa.

Oili / Ajatuksia Saksasta (Ei varmistettu) http://ajatuksiasaksasta.blogspot.com

Nyt kun mietin asiaa, niin eikös vähän tähän suuntaan menevää kehitystä ole ollut näkyvissä asuntomessuilla viime vuosien aikana? Oon miettinyt järjestään niissä olohuoneissa (ja muissakin tiloissa, eihän kirjahyllyn tosiaan tarvitse olkkarissa olla), että perheillä ei mitä ilmeisimmin ole enää tarvetta kirja- tai muullekaan hyllylle, kun sille ei ole avoimissa tiloissa useinkaan varattu yhtään mahdollista sijoituspaikkaa.

Omalla kohdallani voin ehkä varovasti olla samaa mieltä Tommin ehdotuksen kanssa. Lapsuudenkodissani meillä oli koko olohuoneen pitkä seinä täynnä kirjoja pursuvaa Lundiaa, mutta nyt moinen määrä vain ahdistaisi. Meiltäkin kyllä löytyy kirjoja, mutta juuri mietin viimeksi tänään, että niitä voisi karsia niin, että hyllyyn jäisivät vain ne tärkeimmät. Yleisesti tavarapaljous ahdistaa, ja ehkä nyt kierrätyksen ja muun vihreilyn ollessa yleisessä suosiossa myös kirjojen antaminen eteenpäin on yleistymässä. Plus sitten tietenkin e-kirjat.

laura n (Ei varmistettu) http://lahiltun.blogspot.fi/

Itse taas uskon, että kirjahyllyttömyys on mennyt trendi, joka vallitsi joskus noin 5-6 vuotta sitten ja uusi tuleva trendi on nimenomaan kirjahyllyjen takaisin tulo. Joko avohyllyinä tai suljettuina, mutta siten että kirjat näkyvät. Itsellänikin kyllä oli vielä jokin aika sitten käsitys, että olohuoneen kirjahylly - ei ikinä! Tulee lapsuuskoti mieleen, mutta pikkuhiljaa ajatus on alkanut muuttua. Vielä kirjat ovat avohyllyssä työtilassa, mutta ehkä jo seuraavassa asunnossa osa olohuonetta... Kuka tietää. Valokuvaseinät kirjavin kehyksin voi olla tulevaisuuden juttu. Yhdenmukaisin kehyksin jo vanha trendi :) paitsi tietty, kun tulee perheenlisäystä on valokuvien lätkiminen seinille perheen sisäinen trendi :)

Kindle riittää, fyysisinä kirjoina tarvitaan vain Gaimanin Sandmanit.

Kristaliina
Puutalobaby

Oho! Mä olisin ennustanut ihan päinvastaista, meillä kotona kehitys on ollut laatua "kirjoille kokonaan oma huone" ja oman kirjaston kokoaminen on vähän sellaisena elämänmittaisena projektina: http://www.lily.fi/blogit/puutalobaby/operaatio-huone-kerrallaan-osa-4-kirjasto

MUTTA nyt kun sanoit... Oon kyllä itsekin viime aikoina monesti sisustusblogeista ja -jutuista ihmetellyt, että miten noilla on noin vähän kirjoja. Eli taidatpa olla ennustuksessasi oikeassa! Meidän puutalossa tuota trendiä ei kyllä aiota seurata :)

Kristaliina
Puutalobaby

TAI sitten jos lauran n:n näkemys pitää paikkansa, niin kirjahyllyttömyys onkin menossa jo pois ja kirjastonkokoajat ratsastavatkin pian trendien aallonharjalla - ja hei miettikää, millainen etumatka meillä siinä vaiheessa tuossa trendissä on, HAA! :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Se tietysti vaatii sen, että on ylimääräisiä huoneita :) Jos meillä olisi yksi huone enemmän, luulen kyllä, että siellä todella olisi kirjahyllyjä, ja ne olisivat tietysti aivan täynnä. Mutta kun tilaa on liian vähän, jostain on tingittävä.

-Anna (Ei varmistettu)

En tiedä kirjoista, kirjahyllyistä ja niiden katoamisesta (itsekin kuulun kastiin, joka nauttii kirjojen läheisyydestä, toki rajansa kaikella ja karsintaa olen itsekin harrastanut), mutta luulen, että seuraava sisustustrendi on ylipäänsä tavaran karsiminen ja minimalismi. Vuoden alusta olen itsekin harrastanut raivausta kaappi kerrallaan, ja voi vitsi, että tuntuu hyvältä kun saa karsittua turhaa pois ja se mitä laatikoihin jää, niin TIETÄÄ mitä missäkin laatikossa on! :)

Murun kera

Olen samaa mieltä :) Tai onhan tästä tavaran karsimisesta puhuttu jo vuosikausia, mutta se on vaikea siirtää käytäntöön.

Meilläkin on parin viime muuton yhteydessä (joita sattui viime vuonna siis kaksi) karsittu kirjoja kovalla kädellä - viimeisimmän muuton yhteydessä n. 1/3 kirjoista lähti kiertoon. Kummallekin kirjojen hamstraus on kovin luontaista, eikä niistä luopuminen niinkään. Mulla oli vähän radikaalimmat toiveet kirjojen raakkaamisen suhteen. Olisin luopunut kaikista dostojevskeista ja muista maailmankirjallisuuden klassikoista, joista tiedän etteivät ne sykähdyttäneet sydänjuuriani tai joita en muutenkaan tahtoisi uudestaan lukea, mutta mies ei ollut ihan näin kovasydämisellä päällä. Mutta pääasiassa punaisena lankana oli luopua keskinkertaisista opuksista, tai niistä joita ei tullut ikinä edes avattua (jälkimmäisiäkin on ollut kohtuullisen suuri määrä). Ihmisenä tykkään tutkia kylässä kirjahyllyä, jos jään esim. yksin huoneeseen, joten ehkä ihan hauska että omakin kirjahylly alkaa muistuttaa enempi sellaista valikoitua valikoimaa, eikä vain jotain sivistynyttä edustushyllyä :D Saimme siis vaihdettua kirjahyllyn muuton yhteydessä Pienempään. Nykyisessä on vain se haaste, että kirjat on seläkkeiden värin tai aakkostuksen sijaan järjestetty tiukalti koon mukaan, ja se on paljon haastavampaa kirjan löytämisen suhteen :)

Muu karsinta on alituinen prosessi. Meillä ei ole kuitenkaan aikeita muuttaa isompaan kämppään perheenlisäyksestä huolimatta, toiveena pärjätä näillä neliöillä tai vähemmällä hyvinkin pitkään. Nyt olenkin havahtunut siihen tilanteeseen, että kotona on oikeastaan tosi helppo siivota, ja lievässä sotkussakin täällä näyttää ihan kivalta :) Ja just tuo mainitsemasi funktionaalisuus, että Tietää mistä mikäkin asia toimistotarvikkeista neulelankoihin löytyy.. se on parasta! Ja sitä tilannetta parannetaan alati myrmelin kotona :)

Tommi K
Isyyspakkaus

Kyllä. On vaikea luopua, ja vielä vaikempaa saada käytyä läpi niitä laatikoita, joihin sitä tavaraa on hillottu. Vaatekaappia on kyllä tyhjennetty pakon edessä aika ajoin, mutta muuta tavaraa tulee laitettua kiertoon harvemmin. Varsinkin pienempien tavararoiden kanssa käy helposti niin, että ei halua heittää roskiin mutta ei myöskään jaksa laittaa Huuto.netiin. Sitten sitä vaan kertyy laatikoihin viemään tilaa. Vaikeinta on tietysti päästä eroon tavarasta, jota SAATTAA tarvita joskus.

Vierailija (Ei varmistettu)

Hulluutta. Kirjahylly, kirjat ja niiden tarinat tekevät kodin. Ei kirjoja voi unohtaa kellariin. Eikä niitä varsinkaan saa siellä varastoida, kosteassa tilassa kärsivät. Joten antakaa sitten edes eteenpäin.

Miia. (Ei varmistettu)

Tästäkin ollaan montaa mieltä, itselläni ei ole kirjoja, lainan niitä paljon kirjastosta, mutta en näe mitään järkeä alkaa niitä kotiin keräämään. Mutta siis piti kommentoida tuota kellarissa säilytystä, että kerrostaloissa kellarit ovat kyllä ihan täysin lämmitettyjä tiloja eikä mitenkään kosteita paikkoja. :) Varmasti eri asia joku vanha omakotitalo.

Vierailija (Ei varmistettu)

Keskusta-alueen vanhojen kerrostalojen kellarit eivät ainakaan ole kuivia.

Tommi K
Isyyspakkaus

Onneksi kellarimme ei ole kostea vaan kuiva ja lämmin. Mutta juu, kyllä tarkoitus olisi laittaa kirjoja eteenpäin. Nyt se kellarikomero on kuitenkin niin täynnä, että pelkästään tien raivaaminen sisään vaatii paljon vaivaa. Ehkä lähiviikkoina jonain viikonloppuna voisi yrittää...

Iso G

Niin samaa mieltä!! Siitä siis, että kirjahyllyt eivät enää ole tätä päivää. Minulla myös on ollut iso kasa kirjoja, hyllymetreittäin, mutta nyt olen sitä mieltä että niistä voi luopua. Tähän huomioon tarvittiin just sama tilanne kuin teillä, eli kirjat menivät kellariin muuton yhteydessä. Nyt, 1,5 vuotta muuton jälkeen olen tasan yhtä kirjaa kaivannut ja miettinyt, ja loput ajattelin myydä tai lahjoittaa pois (huom. lämmin kellari eli kirjat eivät ole olleet säilytyksestä moksiskaan). Vaikka kirjoissa on jotain sellaista tunnelmaa ja on totta, että kertovat omistajastaan paljon, niin mielestäni ne eivät vaan enää ole niin olennainen osa sisustusta kuin aiemmin.

Marihanna (Ei varmistettu)

Mulla ei ole enää vuosiin ollut kirjoja muualla kuin keittiössä (juu, ja ne ovat keittokirjoja). Säilytän kirjojani kirjastossa, jossa kyllä asioin usein. :-)

OP (Ei varmistettu)

Kirjoitin tuon ensimmäisen kommentin tähän ketjuun. Ja pakko kommentoida lisää. Ymmärrän kyllä kirjastojen käytön, ja itsekin käyttäisin, mutta iso osa kirjoistani on sellaisia, joita ei saa suomeksi tai suomalaisista kirjastoista lainkaan. Työskentelen vähän väliä ulkomailla ja maasta riippuen julkisten kirjastojen taso ja käyttömahdollisuus vaihtelee. Toisaalta, niitä vähiä suomeksi kirjoitettuja kirjoja, joita minulla on, on kiva lueskella ulkomailla. Aloin kerätä kirjoja, kun huomasin, että en ehdi lukea kirjaston laina-aikojen puitteissa lainaamiani kirjoja (vaikka luen kirjan viikossa työkirjallisuuden lisäksi) ja maksoin niin paljon myöhästymismaksuja, että oli aivan sama ostaa pokkari tai divarikirja omaksi. Ei se ekologista ole myönnän ja siitä on huono omatunto ajoittain, kyllä.

Nieminen (Ei varmistettu)

Olen varmaan aikamoinen kirjarohmu. Minulle kirjat kodissa tuntuvat aina mahdolliselta seikkailulta, mahdollisuudelta syventyä johonkin teokseen milloin haluan, vaikka keskellä yötä jos siltä tuntuu. Vähän kuin kotona olisi rinnaikkaistodellisuuksia ja uusia maailmoja. Viime aikoina on tullut tosin lähinnä kerättyä itselle omaan alaan liittyvää tutkimuksellista ja teknistä kirjallisuutta, johon voi syventyä aina kun on aikaa tai tarvitsee tietää jotain. Sellaiset kirjat tuntuvat hölmöiltä lainata kirjastosta ja vaikka lainaisinkin, tulee ne usein hankittua myöhemmin kotiin. Kaikista kirjoista ei saakkaan parasta hyötyä ja huvia kerralla luettua, vaan niihin pitää palata useamman kerran. Luen tosin e-kirjojakin, mutta en halua tuijottaa näyttöä aamusta iltaan. Kirjahylly ei siis ole katoamassa meiltä minnekään. Varmasti jonkinlainen trendi tuo hyllyn katoaminen, mutta voihan sitä yrittää ollaa trendikkään epätrendikäs. Kirjahyllyissä on vaan sitä jotain!

Annn (Ei varmistettu)

Mielestäni kirjahyllyt ovat turhia rojun kerääjiä, varsinkin sellaiset avoimet. Parhaimmillaankin niiden tarkoitus on oman erinomaisuuden, älykkyyden ja kulturellisuuden esittely. Kuka edes lukee kirjoja uudelleen? Tai, ehkä joitakin harvoja voisi, mutta suurin osa kirjoista kirjahyllyssä on siellä vain, jotta voisi esitellä vieraille "tällaisia älykköteoksia minä luen".

Vierailija (Ei varmistettu)

Heh! Olipa yleistävä kommentti. "Kuka edes lukee kirjoja uudelleen" - mitä tähän nyt voi kommentoida :D

OP (Ei varmistettu)

Minä nimenomaan jätän itselle ne kirjat, jotka luen uudelleen. Sen lisäksi tarvitsen työssäni kirjallista materiaalia. Kirjat ovat suuremmaksi osaksi muuttolaatikoissa, joten eipä niillä briljeerata kenellekään yhtään mitään.

Outi_s (Ei varmistettu)

Yhtä hyvin voisi kysyä, että kuka tekee samaa ruokaa useamman kerran? ;)

Minulla ei ole painettuja keittokirjoja kuin yksi hassu mummolta perinnöksi saatu ja äidin minulle kotoa muuttaessa lykkäämä kotitalouden oppikirja. Molemmilla on oma tunnearvonsa, vaikka tunnearvokin mielestäni syntyy helpommin kauno- tai tietokirjallisuuteen kuin keittokirjoihin. Reseptit katson lähes aina netistä. Minun elämääni on kertynyt enemmän uudelleenluettavia kirjoja kuin uudelleenkokattavia reseptejä, jokaiselle tapansa mukaan.

Kylläpä oli yleistys, juuri "älykköteoksien" vuoksi meillä on kirjahylly, siellä on muuten kaikki maailmanhistorian merkittävimmät julkaisut. Ensipainoksina. nim. kultturelli-elli.

Vierailija (Ei varmistettu)

Oikeastaan on aivan sama, onko ihmisillä kotonaan kirjastoa vai ei – pääasia, että ihmiset vain lukisivat! Ei itsensä sivistäminen tai viihdyttäminen ole (tai pitäisi olla) minkäänlaista egon pönkittämistä.

Laura2222 (Ei varmistettu)

Tuon Hyvä Kokki-kirjan resepteissä on kyllä monta helppoa arkiruokaa, kuten Hillottu hirventurpa. For real. Ja siansorkat taikinassa. Jokapäiväinen herkku meillä :D

Kommentoi