Hartsiaskartelun horjuvat ensitestailut

Sain tyttäreltäni joululahjaksi pakkauksen epoksihartsia ja muutaman silikonimuotin – hyvin tuntee tyär äitinsä innostuksen uusiin ja testaamattomiin käsilläväkertämisjuttuihin!

Jahka joulupörinät olivat jo hiukkasen asettuneet ja maltoin istahtaa tutkailemaan lahjaani tarkemmin, olikin samointein pakko vetää hanskat käsiin ja  tehdä ensimmäiset testivalut.

Pengottiin tyttären kanssa yhtä askartelulaatikoistani ja mietittiin, millä testaisimme hartsivalun ominaisuuksia ja löytyihän sieltä vaikka mitä: helmiä, hakaneuloja, verkkoja ja blingblingiä valikoitui pöydälle päätymään muottien koristuksiksi.

Hartsia käsitellessä on hyvä suojata pöytä ja käyttää käsineitä, suojalasejakin suositeltiin ohjeessa, mutta minä tyydyin omiin silmälaseihini, koska minähän olen huolellinen ja tarkka enkä roisku myrkkyjä minne sattuu!
Ähäkutti! Ajattelit varmaan kursivoinnista, että eukko sotki jokapaikan ja pilasi silmälasinsakin siinä säheltäessään, mutta enpäs!

Epoksihartsi, kuten jo epoksi-nimestä voi päätelläkin,  sotketaan kahdesta nesteestä suhteessa resiini 2 ja kovetin 1, eli testieräni tein piskuisessa muovimitassa 10ml resiiniä ja viisi ml kovetinta. Puutikulla hämmensin pari-kolme minuuttia nestettä varmistaakseni tasaisen hartsimassan, jos litku jää huonosti sekoitetuksi, ei se kovetu tasaisesti ja homma menee mönkään.

Koska en ole ikinä ennen tehnyt hartsista mitään, päädyin kokeilemaan muoteissa kolmea toimintatapaa.
1) kaadoin resiiniä muotin täyteen ja pudottelin siihen juttuja
2) kaadoin resiiniä muotin puolilleen ja pudottelin siihen juttuja
3) kaadoin resiiniä muotin pohjalle hiukan ja jätin jähmettymään lisätäkseni juttuja sen kovetuttua kuutisen tuntia

Seuraavana päivänä tarkastellessani tilannetta huomasin vaihtoehdon 1 olevan huono, ainakin jos käytti pienenpieniä lasihelmiä – ne nimittäin upposivat totaalisesti hartsiin ja olivat jotenkin möykkymäisiä.
Vaihtoehto 2 vaikutti toimivan paremmin – tosin olin asetellut helmiä keveämpiä koristeita hartsin päälle, joten ne eivät lytästyneet muotin pohjalle
3) kovettuneen pohjan päälle oli helppo laittaa koristeita, tosin osin täytetty pohja verotti koristeen paksuutta.

Jahka muotti oli täytetty, asetin sen tasaiselle alustalle muovikuvun alle kovettumaan (24h). Muovikupu siksi, ettei kovettuvan hartsin pintaan tarttuisi pölyä (vaikka eihän meillä IKINÄ ole pölyä!).

Seuraavana päivänä muljautettuani kovettuneet hartsikuviot muotista ulos, irtosivat muuten todella helposti, pääsin ihailemaan kätösteni tuotteita lähempää. Ja ai että niistä tuli hienoja!
Vaikka niistä näkeekin, että harjoittelukappaleita ovat, niin ainakin itse pystyn sieluni silmin näkemään kuinka hienoja tuotoksia voinkaan aikaan saada! Ensi kesänä pitää kerätä luonnosta kaikkea kaunista kuivamaan ja tehdä niistä koruja sun muita juttuja ainakin. Kevään aikana testailen hartsihautaa kaikelle sopivankokoiselle mitä kotoa löytyy ja erilaisia korupohjia pitänee tilata netistä (kävin eilen paikallisessa käsityökaupassa eikä mieluisia sattunut silmiin).

Haluan myös kokeilla hartsin värjäämistä, värjätystä hartsista saisi upeita noppakuutioita! Ja sitten haluan…ja ehkä vielä..ja voisihan sitä..

Puheenaiheet Oma elämä DIY

Vuoden 2021 suosikkikirjat

Luin/kuuntelin viime vuonna 190 kirjaa, suurimman osan Bookbeatista, joka on muuten taivaanlahja ihmiselle, joka lukee paljon. Vaikka rakastankin hipeltää painettuja kirjoja ja painotuoreen kirjan tuoksu on huumaava, puhumattakaan hetkestä kun avaa uuden opuksen, niin iloitsen suuresti opittuani nauttimaan kirjoista myös sähköisessä muodossa (rajallinen on tila kotona!).

Nostanpa noista luetuista 12 mieleenjääneintä nyt tähän:

TAMMIKUU: Stephen King: Mitä enemmän verta
– neljä upeaa novellia mestarien mestarilta <3

HELMIKUU:Jenni Multisilta: Mitä tapahtui merenneidoille
– oi sitä ihanaa tunnetta, kun juoni heittääkin besserwisser-lukijan omahyväiset päätelmät roskakoriin ja pääsee yllättämään!

MAALISKUU:Ashley Audrain: Lapsi rakas
– kerrankin kansiteksti piti paikkansa: hyytävä!

HUHTIKUU: Anneli Kanto: Rottien pyhimys
– upeaa kieltä, upea tarina, ehdottomasti koko vuoden Top kolmoseen nouseva kirja!

TOUKOKUU:Belinda Bayer: Näkijä
– hienosti aukikeriytyvä monisävyinen psykologinen trilleri

KESÄKUU:Balli Kaur Jaswal: Eroottisia tarinoita Punjabilaisille leskille
– virkistävä sukellus Lontoon Intialaisen yhteisön elämään ja naisen asemaan siellä nykypäivänä(kin).

HEINÄKUU:Carin Gerhardsen: Tuhkimotytöt
– Hammarby-sarjan kakkososa lunasti ykkösen nostamat odotukset, mitä parhain kesäjännäri

ELOKUU:Camilla Sten: Perijä
– laadukasta, Agatha Christiemäistä trilleriä, nam.

SYYSKUU:Johanna Sinisalo: Ukkoshuilu
– mystiikkaa, uskomuksia, faktoja ja ihmismielen ihmeellisyyksiä.

LOKAKUU:Cara Hunter: Jäljettömiin
– oman postaukseni mukaan ”Odottamattomat twistit juonessa saivat hykertelemään tyytyväisenä ja lukukokemus oli yhdellä sanalla sanoen herkullinen”

MARRASKUU:Sebastian Fitzek: Ikkunapaikka 7A
– mitä mahtavin jännäri, vuoden Top kolmoseen ehdottomasti!

JOULUKUU:Milly Johnson: Kirsikoita ja jouluntaikaa
– kirja, joka pelasti uskoni joulukirjoihin kunnon kirjallisuutena <3

Kulttuuri Kirjat Suosittelen