Tag: kirja-arvostelu

Pidän Eva Frantzin Anna Glad-dekkareista ( Sininen huvila, Kahdeksas neito,  Tästä pelistä pois ) ja kun huomasin Bookbeatista ”uuden” Franzin ilahduin suuresti. Suvisaari ei ole kuitenkaan Glad-dekkari ja tavallaan itse kirja ei ole edes uusi – Sommarön on julkaistu jo 2016 , mutta se on käännetty suomeksi vasta nyt. Tämä selittikin sen, että lukiessani vakuutusyhtiö […]

Ehdinkin jo Instan puolella puuskahtaa kuinka upea tämä Rottien pyhimys on, mutta halusin vielä hehkuttaa sitä täällä blogissakin. Anneli Kanto on kirjoittanut huimaavan kertomuksen Hattulan keskiaikaisen kirkon maalaamisesta ja 1500-luvun elämästä sitä ympäröivässä maailmassa. Tarinassa on totta ja tarua, legendaa ja lumoa, lukija pääsee tutustumaan kirkkomaalareihin,kirkonmiehiin, ylimyksiin ja kyläläisiin sekä saa  sisäpiirin kurkkauksen Hattulan kirkon […]

Pyhinä lukemissani kirjoissa molemmissa oli päähenkilönä lääkäri, mutta siihenpä yhteneväisyydet sitten jäivätkin. Adam Kayn Kolme yövuoroa jouluun on, tuli yhdistettynä sekä kuunneltua että luettua. Huonounisina öinä kuuntelin sitä pätkiä ja päivällä sitten tarkoin unihuurut  tekstistä pois. Adam Kay on koomikko/kirjailija ja entisessä elämässään lääkäri, joka on kirjoittanut kokemuksistaan lääkärinä kaksi kirjaa ”kohta voi vähän kirpaista” […]

Kolme veljestä Nils, Pierre ja Benjamin palaavat ensimmäistä kertaa pariinkymmeneen vuoteen kesähuvilalleen, joka aikanaan hylättiin tyystin siellä tapahtuneen onnettomuuden takia. Paluun tarkoituksena on sirotella äidin tuhka hänen toiveensa mukaisesti huvilan rantaan. Tarinan edetessä kahdessa aikatasossa, tuhkansirottelun ykyisyydessä ja poikien lapsuuden huvilakesässä,  muotoutuu poikien jokseenkin ahdistava ja surullinen elämä silmien eteen realistisena. Schulman kirjoittaa todella kaunista […]

Jenni Multisillan synkän mielenkiintoinen esikoinen Yksi teistä kuolee  nosti odotuksia kakkoskirjan suhteen ja koska minä olen syttyväinen kirjan nimien suhteen, Mitä tapahtui merenneidoille nostatti odotuksia entisestään. Ja oi että ne odotukset täyttyivätkin yli äyräiden! Psykologinen trilleri, jonka edetessä ei tiedä kenen kolmiodraaman osallisen näkemys ja kokemus on todellisuutta ja kenen harhaa. Lokakuussa 2019 Nella valmistautuu […]

  Anni rakastaa romanttisia komedioita ja varsinkin romanttisia komedioita joiden tapahtumapaikka on New York. Avopuoliso Mika järjestääkin hänelle mielikuvituksellisen 10-vuotis vuosipäiväjuhlan koostaen kymmenestä Annin lempileffojen romanttisimmista kohtauksista Suomiversioita parhaansa mukaan  ja päivän huipennuksena on kosinta á la Aamiainen Tiffanyllä. Täydellistä vai? Anni vastaus kosintaan  ei ole kuintenkaan se  toivottu/oletettu kyllä, vaan päinvastoin Mä en rakasta […]

Olenkohan minä ikinä arvostellut yhtään Kingin kirjaa huonoksi? Epäilen että en. Olen ollut Kingin Ykkösfani (en nyt ehkä mikään Annie Wilkesin tasoinen kuitenkaan)  heti ekasta, teini-iässä lukemastani Carriesta asti ja olen lukenut kaikki hänen kirjansa. Kingin luoma Castle Rockin kaupunki Mainessa on tullut tuttuakin tutuksi ja rakastan sitä kuinka lähes jokaisessa kirjassa törmää ”tuttuihin” henkilöihin […]

Ottaesani Queenien luettavaksi odotin kirjan olevan kevyttä yläpilveä eli chick-littiä POC-twistillä, mutta liekö syy lukijassa vai harhaanjohtavassa markkinoinnissa, mutta kirja oli mielestäni kaikkea muuta kuin vaahtokarkkeja ja shampanjaa. Heti alkuun Queenie makaa gynekologin vastaanotolla, missä todetaan hänen kokeneen keskenmenon. Lapsen isään hän ei yrityksistään huolimatta saa yhteyttä ja äkkiä tilanne kääntyykin siihen että Queenie ja […]

Kun luin Karin Brunk Holmqvistin kirjan nimen Pieni Potenssipuoti, tuli mieleeni, että onko nimi  kirjailijan alkuperäistittelin mukainen ( muistuttaa supersuosittua kirjaa/elokuvaa ”Pieni suklaapuoti) vai onko nimi kääntäjän keksimä. Kääntäjän keksimähän se oli, alkuperäisteos on nimeltään proosallisemmin Potensgivarna. Mutta jos ei nimi miestä  pahenna, niin ei se pahenna kirjaakaan. Pienellä Potenssipuodilla on nimi-innokkeensa kanssa yhteistä se, […]

Mari Friskin kirja Neliöjuuri oli hieman ristiriitainen kuuntelukokemus. Olen melko varma että lukukokemuksena kirja olisi ollut hupaisa ja olisin saattanut jopa nauraa ääneen muutamassa kohdassa, mutta äänikirja sotki jotenkin koko kirjakokemuksen. Lukijan tyyli jotenkin latisti kaiken ja kohdat, mikä itseluettuina olisivat olleet hauskoja, muuttuivat vaivaannuttaviksi  enkä edes tunnistanut tyylilajia chicklitiksi ennenkuin luin määrityksen kirjaesittelystä! Mutta […]