Matkamerkintöjä – SRI LANKA (osa 3)
”Soham (so ’ham) is a Hindu mantra meaning ”I am He/That” in Sanskrit. In Vedic philosophy it means identifying oneself with the universe or ultimate reality.”
12012018 // Istun Hikkaduwan rantaravintolassa jonka terassilta avautuu näkymä ulapalle. Horisontissa sinisenä hohtava taivas sulaa kimaltavaan mereen. Aallot lyövät rantaan ja niiden voimakas kohina hukuttaa alleen viereisten pöytien puheensorinan. Olen ollut täällä nyt noin viikon mutta Suomi on jossain valovuosien päässä.
Vaahtopäiden pauhe kuuluu Hikkaduwan äänimaisemaan siinä missä Galle Roadin meluisa liikennekin toisella puolen ravintolaa. Kaupunki onkin vastakohtien kohtaamispaikka; luonto on jatkuvasti läsnä kovaäänisen, turisteja pursuavan Hikkaduwan arjessa. Sen voimasta muistuttaa villinä vellova meri, joka vasta muutama kuukausi sitten huuhtoi myrskyn takia alleen rantaravintoloiden kalusteet ja siirsi rantaviivaa useita metrejä eteen päin. Toisaalta kaupunki kuulemma rauhoittuu täysin kun turistikausi on ohi. Tällä hetkellä on vaikea kuvitella eloisan kaupungin hiljenemistä.
Sisämaassa sijaitsevan Kandyn uljas vuoristomaisema ja sattumalta löydetty, paikallisten luonnon omana kylpylänä toimiva joki.
Kaylash Yoga Studion yli 25 vuotta joogaa opettanut Lyndon Mason ja hänen innokas jooga-assistenttinsa (Galle Road, Hikkaduwa).
”We all come from Mother Earth and that is where we also end up”, muistutti aamujoogan opettaja Lyndon tänään ennen harjoituksen alkua. Suurisilmäisen, perhosmaisen kevyesti liikkuvan miehen sanat resonoivat minussa: tällä saarella, matkustettuani junalla sisämaan vehreiden, jylhien vuorten kehystämien maisemien ja rannikon samettisten hiekkarantojen läpi, voin todella tuntea luonnon läsnäolon. Sen kautta korostuu yhteys kaikkeen ympärillä olevaan.
Olen huomannut että nukun täällä paremmin kuin muualla (olen aina ollut herkkäuninen). Luonnon musiikkiin on helppo nukahtaa – oli se sitten aaltojen huminaa tai metsän ja sen eläinten ääniä. Luonnon keskellä tuntuu, että olen kotona. Ja taas vanhan joogaopettajan sanat palaavat mieleeni; we all come from Mother Earth…
Päiväretkellä Udawalawen luonnonpuistossa voi törmätä kymmeniin villeinä eläviin norsuihin.
Mielestäni tämä koko kaunis, moninaisen luonnon saari muistuttaa jostain perustavanlaatuisesta, joka meinaa hektisessä kaupunkielämässä usein unohtua: luonnosta ja sen merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Siitä, että olemme yhteydessä ihan kaikkeen ympärillämme. Vaikka usein halutaan tehdä jako meidän ja muiden välillä – johtui se sitten siitä, että kategoriat helpottavat ajatusten jäsentämistä tai puhtaasta pelosta tuntematonta kohtaan, emme voi kieltää että lopulta aivan kaikki palautuu yhteen.
<3 Anna-Mari
ps. Mun seuraava Sri Lankan joogaretriitti maaliskuussa 2018, lisätiedot annamariyoga.com . Facebook event täällä.