The possession of knowledge does not kill the sense of wonder and mystery. There is always more mystery.
― Anais Nin

Tänään on ”Mansikka Kuu” (24.6), ja halusin tämän takia omistaa kirjoituksen  Kuulle, joka vahtii meitä taivaalta tänään erityisen kirkkaana ja muistuttaa meitä elämän ikuisesti muuttuvasta luonteesta. Kuinka voisit kuvitella että sinä(kään) pysyt muuttumattomana kuin vuori?

Halusin myös kirjoittaa Kuuhun liittyvästä feminiinienergiasta, joka ulottuu sukupuolten kategorian toiselle puolelle – tämä on jotain, mitä emme aina länsimaissa muista  –joogapiirit mukaan lukien– koska olemme tottuneet yhdistämään feminiinienergian naiseen ja naiseuteen vaikka todellisuudessa se on paljon enemmän; se on ikuisesti muuntuvaa ja sulavaa, sopeutuvaa ja hoivaavaa.

Tekstin väliin olen ripotellut ajatuksia eräältä lempiajattelijalta, Anais Níniltä, kenen ajatusten koen edustavan hyvin muuttuvaa feminiinienergiaa (jos etsit kesälukemista ja tykkäät filosofisesta tekstistä,  tutustu hänen lähes sata vuotta vanhoihin päiväkirjoihinsa).

We do not grow absolutely, chronologically. We grow sometimes in one dimension, and not in another; unevenly. We grow partially.We are relative. We are mature in one realm, childish in another. The past, present, and future mingle and pull us backward, forward, or fix us in the present. We are made up of layers, cells, constellations. –Anais Nín

Kuva: Syventävä joogaopettajakoulus Portugalin vuorilla.

And the day came when the risk to remain tight in a bud was more painful than the risk it took to blossom.
― Anais Nin

Kuu – ikuisen muutoksen hopeinen helmi

Kuu heijastaa sielua. Se representoi sisäistä maailmaamme, johon kuuluvat tunteet ja tuntemukset, alitajunta, unet, intuitio ja vaistonvarainen toiminta. Se on planeetoista kaikista muuttuvin, muistuttaen elämän syklisyydestä; elämän elämä–kuolema–elämä –luonteesta. 

Kuu yhdistetään uniin, tuon puoleiseen, muistiin, äitiyteen, huolenpitoon ja hedelmällisyyteen.

Täysikuu muistuttaa irti päästämisestä ja asioiden kuolemisesta, siitä, että kuolema on osa elämän luonnollista kiertokulkua.

Naisen psyykettä tutkinut Clarissa Pinkola Estés muistuttaa, että kun olemme yhteydessä vaistonvaraiseen itseemme, jota kutsutaan Villiksi Naiseksi (hän asuu meissä kaikissa sukupuoleen katsomatta), hyväksymme  yhteen elämään sisältyvät syntymät ja kuolemat.

I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.
― Anais Nin

Kuunkierto yhdistetään vuoroveden vaihteluun, kuukautiskiertoon ja vuosisatoja vanhoihin maanviljelyn käytäntöihin. 

Monissa kulttuureissa sitä käytetään metaforana neidosta (”waxing moon”), äitiin (”Full Moon”) ja vanhaan viisaaseen naiseen (”waning moon”). Pakanalliset ja neopakanalliset traditiot kunnioittivat sitä ”kolmoisjumalattarena” tai Hecatena (kreikkalainen tai’uuden jumalatar).

Kuva: kesäretkeltä tämän kesän uuteen joogaretriittikohteeseeni Frantsilan Hyvän olon Keskukseen. Rakastan tuota puutarhaa!

Valo joka tarvitsee pimeää

Aurinko ja Kuu ovat toisistaan riippuvaisia ja yhteydessä toisiinsa, vaikka niillä on vastakkaiset energiat. Auringon suora energia liitetään egoon, kun taas Kuun energia on epäsuoraa (vaistot) ja sisäistä, sielua hoivaavaa.

Länsimaisen astrologian koko historian ajan nämä eroavaisuudet ovat yhdistetty sukupuolittuneisiin termeihin: auringolla on viitattu miehen kategoriaan, Kuulla naiseen. Kuitenkaan, näitä termejä ei pitäisi pitää sukupuolta vastaavina; päinvastoin, astrologiassa ne nähdään erillisinä polariteettien kategorioina tai vastakohtina.

Astrologiassa feminiininen polariteetti juontaa sukupuolen toiselle puolelle, eikä sitä pitäisi verrata naisen tai miehen kategoriaan; Kuu vaikuttaa meihin kaikkiin samanvertaisesti, paljastaen sisäisen maailmamme. 

Kuun varjot heijastavat omia varjojamme. Täysikuu luo valonsa kaikkiin puoliimme, myös pimeyksiimme.

Täydenkuun aikaa sanotaankin oivaksi ajaksi tehdä varjotyötä, eli tutustua niihin puoliin meissä, jotka ovat ”varjoissa”; puoliin, joihin liittyy häpeää ja syyllisyyttä tai muita epämukavia tunteita – sellaisiin asioihin meissä itsessämme, joita ympäröivä yhteiskunta tai kulttuuri ei hyväksy. 

(Valokuvaaja Heini Pekkala)

Täydenkuun kirjoitusharjoituksia

Jaoin eilen Täydenkuun Taika –workshopissani kirjoitusharjoituksia, joista halusin jakaa myös tänne muutaman :

• Olemme puolessa välissä Kuun vuotta. Mieti viimeksi kuluneita 6kk: Mitkä ovat kauneimpia asioita joita olet kokenut ja joista olet kiitollinen? Ne voivat olla keskusteluja, kohtaamisia, paikkoja, hetkiä, ihan mitä tahansa.
• Mitkä ovat olleet suurimpia ylittämiäsi haasteita viimeisen puolen vuoden aikana?
• Jos elämäsi olisi puutarha, millaisia siemeniä kylväisit seuraavalle kuudelle kuukaudelle?
• Minkä painolastin jätät taakse kuunkierron kuoleman, Täydenkuun, mukana?

“It is possible I never learned the names of birds in order to discover the bird of peace, the bird of paradise, the bird of the soul, the bird of desire. It is possible I avoided learning the names of composers and their music the better to close my eyes and listen to the mystery of all music as an ocean. It may be I have not learned dates in history in order to reach the essence of timelessness. It may be I never learned geography the better to map my own routes and discover my own lands. The unknown was my compass. The unknown was my encyclopedia. The unnamed was my science and progress.”
― Anais Nin

Strawberry Full Moon (June 24th). It’s called “strawberry” because many indigenous people of America picked the most ripe strawberries, during the Strawberry Full moon. The other nick names for this Full Moon are ”Honey Moon” (love the name!), ”Blooming Moon” &”Birth Moon”.

The Moon represents our depths and inner landscape including our feelings & emotions, dreams, instincts & intuition. Moon is connected to the underworld, memory, mothering,  nurturing and fertility. The lunar cycle is linked to the ocean tides, the human menstrual cycle & to the agricultural practices that people have used for centuries.

In many cultures the Moon is a metaphor for the evolution of life from maiden (waxing), mother (full) to crone (waning). Archetype pagan & Neo-pagan traditions revered as ”the triple goddess” or Hecate.

Full Moon is the season of letting go & releasing and celebrating our embodied living by dancing, but it’s also a good time to do shadow work & meditate.

The Sun & the Moon are dependent on each other & interconnected even though they possess oppositional energies; The Sun fuels the Ego (its energy is direct), whereas the Moon is all indirect energy; The subconsciousness, nurturing the Soul.In western astrology’s history the differences between Sun & Moon have been summed up by using gendered terms; Sun is Male & The Moon is female. These terms shouldn’t be equated to the contemporary assignations of gender; in astrology they are actually seen as two distinct categories for the concept of polarities/opposites. 

In astrology, a feminine polarity has a host of associations beyond biological gender and shouldn’t be equated with the actual category of woman or man. The Moon works its magic for each one of us, beyond sex/gender. It reveals and shines its light on our inner depths; our dreams, subconscious, intuition, feelings & emotions.” 

Full Moon Journaling prompts 

• We are in the middle of the year. Look back in time; what are the most beautiful things you’ve experienced during the past 6 months? What are the biggest obstacles/challenges you  overcame during the past 6 months?
• In TCM 5 elements theory we just started the season of fire element. What lights you up; what is the fire that keeps you going towards your dreams even when life gets difficult? Where lies your passion?
• And last but not least; What are you releasing this Full Moon? What needs to die in order for you to thrive?

Have a magical Full Moon Night,

<3 Anna-Mari

@annamariyogax