Notes from Mother Earth
”I love borders. August is the border between summer and autumn; it is the most beautiful month I know. Twilight is the border between day and night, and the shore is the border between sea and land. The border is longing: when both have fallen in love but still haven’t said anything. The border is to be on the way. It is the way that is the most important thing.” – Tove Jansson
T Ä H Ä N poikkeuksellisen lämpöiseen intiaanikesään on mahtunut hurjan monta ulkojoogatuntia. Luonnossa joogaaminen on mun mielestä ihan parasta. Luonto muistuttaa ja opettaa meitä monista elämän perimmäisistä, merkityksellisistä seikoista. Luonnossa oleilu muistuttaa yhteydestä. Siitä, kuinka lopulta ihan kaikki palautuu yhteen. Se, jos mikä on voimaannuttavaa.
L U O N N O S T A löytyy myös kallisarvoinen oppitunti muutoksesta. Vain katsomalla syksyn maalaamia, väreissä kylpeviä lehtiä ja luonnon kalpenemista talven saapuessa, voimme todistaa elämän jatkuvan muutoksen. Muutos manifestoituu vuodenajoissa. Voimme oppia näkemään luonnon kautta muutoksen kauneuden sen sijaan että pelkäisimme sitä – usein kun elämässä takerrumme mielummin tuttuun ja turvalliseen kuin heittäydymme muutokseen, epävarmuuteen. Aina kun jotain kuolee, tilalle syntyy uutta.
L U O N N O N mutkattomalla pehmeydellä on meille myös paljon opetettavaa. Luonto ei pakota, ei puske. Luonnossa kaikki soljuu eteen päin omalla painollaan. Kuinka säilyttää pehmeys, vaikka kaikki ympärillä olisi kovaa? Kuinka päästää irti puskemisesta ja suorittamisesta ja luottaa siihen, että ne oikeat asiat tapahtuvat luonnolliseen rytmiinsä – Ihan niin kuin luonnossakin. Asiat, jotka vaativat pakottamista ovat asioita, joiden täytyy mennä.
Ehkä nyt, vuodenaikojen vaihteessa, muutostilassa, on otollinen hetki pohtia joko päiväkirjaan tai hiljaa mielessä mistä olen valmis luopumaan? Mikä ei enää tee minua onnelliseksi tai ruoki hyvinvointiani? Mistä olen valmis päästämään irti jotta tilalle voi syntyä uutta?
Toivottavasti olet päässyt nauttimaan auringonvalosta ja luonnossa oleilusta tänä kesänä. Nyt on hyvä aika vaihtaa sandaalit villasukkiin ja käpertyä kynttilöiden ääreen fiilistelemään pimeneviä syysiltoja…
<3 Anna-Mari
// annamariyoga.com
PS! Inspiroiva lukuvinkki syksylle on Maaretta Tukiaisen uusi ”Luova tauko” -kirja, joka käsittelee luomisen prosesseja. Kyseessä on mielenkiintoinen aihe, josta ei paljoakaan ole aikaisemmin kirjoitettu. Kirja kertoo taiteilijoiden näkemyksiä eri taiteen kentiltä. Tutustuin kirjailijaan Magnesia festivaaleilla ja ideoimme yhdessä Yogoben lokakuun teemakuukauden aiheeksi luovan tauon. Luvassa siis Maaretan vierasblogikirjoituksia ja myös tehtäviä lukijoille… käyhän seuraamassa yogoben blogia lokakuussa, oon ainakin itse superinnoissani tästä yhteistyöstä. <3
Aamujen virtaavat slow flow harjoitukset tehtiin sisällä tunnelmallisessa takkatuvassa. Päivällä olikin jo niin lämmin että päästiin ulos terassin terassille joogaamaan.
Upean ruokataikurin, Jennan, tekemät tarjoilut näyttivät yhtä hyviltä kun maistuivat. Ihanaa että Jenna pääsee myös syksyn joogaviikonlopun kokiksi Santalahteen.
Majoituimme kuvan talossa, meren äärellä. Kelpasi katsella edessä aukeavaa merimaisemaa lounaan aikana…
Viimeisen päivän irti päästämisen rituaali tehtiin rannalla.
Löydettiin luontopolun päästä aivan sattumalta täydellinen joogapaikka eli niemenkärki, josta avautui näkymä ulapalle. Teimme siellä retriitin päättävän joogaharjoituksen, irti päästämisen rituaalin ja lopetuspiirin.
Niin kiitollinen tästä viikonlopusta ja ihmisistä jotka se saattoi yhteen ja rauhoittumaan luonnon äärelle. Hellimään itseä hetken ajan. Lopetuspiirissä yhteisenä ajatuksena nousi vahva tunne siitä että vasta pysähtymällä voi todella huomata, kuinka sitä tarvitsee. Ihan jokainen meistä.