Traumoista parantuminen on aina kehollinen prosessi
”Trauma is any event that overwhelms the ordinary human adaptations to life”
– Judith Lewis Herman, Trauma & Recover
Traumat vaikuttavat elämään monin eri tavoin, jättäen jälkensä niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Traumojen käsittely ja parantuminen vaativat usein monipuolista lähestymistapaa, vaikka usein meidän yhteiskunnassamme keskitytään keskusteluterapiaan. Tällöin huomio ohjautuu mieleen ja rationaaliseen ajatteluun – eli pois kehosta.
Miksi traumoja hoitaessa tulisi aina huomioida kehollinen puoli?
Trauma on kehollinen kokemus
Trauma asuu aina kehossa ja on kehollinen kokemus. Trauma voi turruttaa olon ja saada hermoston ylikierroksille tai ”alavireeseen”.
Sisäisen turvan vahvistaminen on kehoterapioissa ensi askel traumasta, stressistä ja uupumuksesta parantumisen polulla.
Sisäinen turva toimii kuin turvaverkkona, joka auttaa kohtaamaan ja käsittelemään traumoja ja niihin liittyviä tunteita ja tuntemuksia.
Sisäisen turvan käsite
Sisäinen turva viittaa kykyyn tuntea olo turvalliseksi omassa kehossa. Se on kuin vahvat juuret, jotka mahdollistavat selviytymisen myrskystä, eli vaikeista elämäntilanteista ja kyvyn käsitellä haasteita.
Sisäisen turvan ollessa vahva, meillä on yhteys omaan kehoon ja sen tuntemuksiin ja tunteisiin. Trauma ja stressi taas heikentävät yhteyttä omaan kehoon.
On tärkeää muistaa että sisäinen turva ei ole staattinen tila vaan pikemminkin jatkuvaa vuorovaikutusta omien tunteiden, ajatusten ja kehon kanssa.
Traumaattiset kokemukset voivat vakavasti horjuttaa sisäistä turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi lapsuuden traumojen seurauksena voi kehittyä turvattomuuden tunne, joka säilyy aikuisuuteen asti. Tämä puolestaan vaikeuttaa traumojen käsittelyä ja parantumista, koska tällöin ei aina kykene luottamaan itseensä tai muihin.
Kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovatkin tärkeitä asioita parantumisen polulla.
Kuinka vahvistaa sisäistä turvaa traumojen hoidossa?
Tietoisuus omista tuntemuksista. Sisäisen turvan vahvistaminen alkaa omista tunteista ja tarpeista tietoiseksi tulemisella. Pysähtyminen, oman ajan ottaminen ja itsetutkiskelu auttavat tunnistamaan, ymmärtämään ja hyväksymään omat tunteet. Esimerkiksi maadoittuminen luonnossa, osallistuminen joogaretriittiin tai hiljaisuuden retriittiin ja tunnepäiväkirja ovat toimineet minulle. VINKKI! Jos maalaaminen on sinulle toimiva keino käsitellä tunteitasi, voit kokeilla tunnepäiväkirjan pitämistä maalaten.
Myönteinen itsekuva. Trauman kohdatessa myönteinen käsitys itsestä voi järkkyä tai sen voi menettää. Erilaiset mantrameditaatiot voivat auttaa rakentamaan myönteistä itsekuvaa, vahvistaen sisäistä turvaa ja itsetuntoa. Itse olen kokenut mantraan eli sanojen parantavaan voimaan perustuvan metta eli loving kindness meditaation merkitykselliseksi työkaluksi parantumisprosessissa.
Meditaatio ja kehotietoisuus. Tietoisen läsnäolon harjoitukset, kuten meditaatio ja keholliset eli somaattiset harjoitukset auttavat olemaan läsnä omassa kehossa ja tietoisena omista tunteista ja tarpeista, jotka ovat osa sisäisen turvan kokemusta.
Yhteisöllisyys. Luotettavat ihmissuhteet ovat avainasemassa sisäisen turvan rakentamisessa. Mielestäni parasta yhteisöllistä lääkettä ovat erilaiset piirit ja luotettava ja turvallinen ystäväpiiri, jotka tarjoavat tilan jakamiselle ja vertaistuelle. Näiden seikkojen takia vapaaehtoiset jakamisen piirit ovat aina tärkeä osa retriittejäni (myös hiljaisuuden retriittejä).
<3 Anna-Mari
Lue lisää sisäistä turvaa vahvistavasta JUURET -online meditaatiomatkasta täällä
Kuvat ”Joy of Being” joogaretriitiltämme Portugalista