Tag: onnellisuus

Silloin tällöin tulee pyyntöjä päivittää minun ja Ykkösmiehen suhdestatusta. Olen yrittänyt ehkä vähän vältelläkin aihetta, sillä meille ei kuulu sen kummempia. Mikä sinällään ei ole paha asia.  Nykytilanne on samanlainen kuin se on ollut jo pidemmän aikaa: elämme täysin seksittömässä parisuhteessa (siis seksittömässä siten, ettei meidän kahden välillä ole seksiä). Silti meillä on edelleen kivaa […]

Kyllä se nyt kuulkaa vaan on nähtävästi ihan aikuisten oikeasti niin, että iloisuus ja onnellisuus säteilee ulospäin ja tekee ihmisen kuin ihmisen kauniiksi. Paluumatkalla Mr. Mossadin luota. Autossa; punaposkisena, säihkyväsilmäisenä, hyväntuulisena, hymyilevänä siitäkin huolimatta, että olen ajoittanut lähtöni pahimpaan ruuhka-aikaan. Edes persiissä riippuva Audi, joka tulee ohituskaistalla niin lähelle, että näen pukumiehen silmämunat ja hiissaa […]

Se tuli kuin varkain; huomaamatta. Hiipi sieluun ja supsutti korvaan hassuja juttuja. Pisti suupielet vetäytymään ylöspäin ja silmät tuikkimaan, posket punottamaan. Pisti viheltelemään huomaamatta, rallattelemaan laulunpätkiä kodin askareitten lomassa tai koiraa taluttaessa. Yhtäkkiä pienet tai isotkaan vastoinkäymiset eivät jaksa hetkauttaa. Ei jaksa valittaa että on kylmä, pukee mieluummin vain enemmän päälle. Jos myöhästyy sovitusta tapaamisesta […]

Ex-Puumanmetsästäjältä oli taas lompsahtanut viesti puumameiliini. ”Moi, luin juuri uusimman blogipostauksesi ja se sai minut hymyilemään. Olen onnellinen siitä, että koet olosi nyt onnelliseksi ja seesteiseksi. Jos saan kertoa oman arvioni, niin minusta teillä on sellainen win-win-win tilanne eli kaikki voittivat viime aikojen tapahtumista. Sinä onnistuit varmistamaan tuntemuksesi siitä mihin kuulut maailmassa ja samalla aikuisen […]

Ne harvat ystäväni, jotka tiesivät Nörttipojasta, ovat viime aikoina ilmaisseet huolensa: mitä minulle oikeasti kuuluu? Pysähdyin miettimään sitä, miltä minusta kuuluisi tuntua. Melkein puolentoista vuoden “suhde”, jossa loppuaikoina tunteet olivat melko vahvasti pelissä. Nörttipojasta tuli kuukausien kuluessa niin paljon enemmänkin kuin pelkkä seksikumppani; hänestä tuli tavallaan simulaatiopoikaystävä, jolle saatoin kertoa ihan mitä vaan, ja jonka […]

Onnenpäivä-blogissaan A. Sinivaara pohdiskeli sitä, miten omalla asenteellaan voi vaikuttaa siihen, meneekö nukkumaan hyvän päivän jälkeen onnellisena, vai paskan päivän jälkeen myrtyneenä ja surullisena. Cityn seksibloggari Melissa Mäntylä puolestaan kävi alasti kuulemassa kehuja ventovierailta, alastomilta naisilta, ja pohti, riittävätkö tuntemattomien pinnalliset, ehkä vähän väkisinkin annetut kehut ruokkimaan itsetuntoa edes seuraavaan päivään asti. Nimimerkki nolo ihmetteli […]

Ja tällä kertaa (taas) uskoisin, että ero on lopullinen. Nörttipoika nimittäin tunnusti, että oli viime viikonloppuna harrastanut seksiä, ja että on nyt ”löytänyt potentiaalisen tyttöystäväkandidaatin”. Tyttö on Nörttipojan työtoveri, ja ovat olleet jo pidemmän aikaa ystäviä – kunnes tyttö lopetti edellisen suhteensa viime viikolla. Uskoutui siitä sitten Nörttipojalle, keskustelivat pitkään, yksi asia johti toiseen…ja päätyivät […]

Tänään on tasan vuosi siitä, kun vein epäröivät sormeni näppäimistölle ja aloin purkamaan tuntojani, synnytin ensimmäisen postaukseni ikinä. Muistan, miten kauan epäröin ennen kuin aloitin; uskallanko tunnustaa kenellekään – edes enemmän tai vähemmän anonyymisti – miltä minun päällisin puolin täydellinen elämäni oikeasti näyttää? Muistan myös, että päätin aloittaessani kirjoittamisen, että tulen aina kirjoittamaan rehellisesti; dokumentoimaan […]

Johan pukkasi paskamyrskyn kommenttitulvan Nörttipojan gaalapostaukseen. Se satutti ja loukkasi. Paljon. Enkä ole liian ylpeä tai paatunut uskaltaakseni myöntää sitä, sillä totta kai otan kommentit ainakin jossain määrin henkilökohtaisesti; onhan tämä minun elämäni eikä mikään saippuasarja. Olen koko elämäni läpi ollut ”vahva”; siis vahva päällisin puolin. Koko kouluikäni koulukiusattu; samaan aikaan ja myöhemminkin huonoissa ihmissuhteissa, […]

Taksi kaartaa pois, vie meidät pois yhdestä elämäni uskomattomimmista illoista. Kahdestaan taksin takapenkillä, hetken hiljaisuus. Molemmat ajattelevat samaa: vau, me oikeasti tehtiin se.  Sama hiljaisuus vallitsi jo matkalla Kellohallille: olemmeko oikeasti täällä? Aiommeko oikeasti tehdä tämän? Rentoudu…hengitä. Hyvin se menee. Omasta näkökulmastani katsottuna, tämä on ollut mielettömän iso askel. Pohdin kauan, pitäisikö minun oikeasti ilmestyä […]