Tag: #yhteiskunta

Vapauttakaa vapaa-aika tehokkuusajattelusta!

Vapauttakaa vapaa-aika tehokkuusajattelusta!

Vuonna 1930 ekonomisti John Maynard Keynes esitti, että tulevaisuuden työntekijät tekisivät vain kolmituntista työpäivää. Keynesin haavekuvissa automaation ja teknologian kehityksen myötä vähiin käyvä työ jaettaisiin tasaisesti kaikkien kesken. Kolme tuntia päivässä luulisi täyttävän jokaisen työinnon, Keynes intoili. Lisääntyvä vapaa-aika toisi kuitenkin mukanaan uudenlaisia ongelmia: miten käyttää kaikki tuo käsiin jäävä aika merkityksellisellä tekemisellä? Keynes oli oikeassa […]

Työttömyys ei ole sairaus

Työttömyys ei ole sairaus

Kun Suomessa alettiin puhua perustulokokeilusta, olin toiveikas. Ehkä viimeinkin uskalletaan ajatella, että työttömien kyykyttämisen sijaan heille pitäisi tarjota mahdollisimman paljon mahdollisuuksia onnistua. Kokeilla yrittäjyyttä ilman riskiä tukien ulkopuolelle putoamista. Ansaita osa-aikatyössä ilman, että joutuu tuloloukkuun tai painiskelemaan monimutkaisen byrokratian kanssa. Ei enää CV:iden lähettämistä paikkoihin, joita ei ole toivoakaan saada, ihan vain siksi, että kiintiöt […]

Harharetkiä

Miten varmistetaan, että #metoo johtaa muutokseen?

Kun #metoo-kampanja nosti päätään ympäri maailman, innostuin – viimeinkin ahdistelusta puhutaan valtamediassakin! Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää keskustella myös siitä, miten yleinen tietoisuus muuttuisi muutokseksi käytöksessä. Täällä Ranskassa kampanja on jo johtanut lakiesityksiin parlamentissa, ja ne astuvat voimaan vuodenvaihteessa. Jopa umpikonservatiivisessa naapurimaassa Sveitsissä on busseissa häirintää vastustavia kampanjoita, feminismin historiaa juhlistava vaaleanpunainen ratikkalinja ja väkivaltaa […]

Kritisoin palkattomia harjoitteluita, mutta menin sellaiseen itse

Kritisoin palkattomia harjoitteluita, mutta menin sellaiseen itse

Noin kuukausi sitten aloitin harjoittelussa Unicefilla Genevessä. Työ on enimmäkseen kivaa ja palkitsevaa, ja kaupunki on todella kaunis. Matkassa oli vain yksi mutta: harjoittelusta ei makseta senttiäkään palkkaa. Ei alennusta työpaikkaruokalasta, ei lounasseteleitä, ei työpaikan kustantamaa vakuutusta, ei tuettua bussimatkaa työpaikalle. Toisin sanoen, tämän tyyppinen harjoittelupaikka edustaa kaikkea sitä, mikä koko harkkapaikkajärjestelmässä on vikana: olet tuottava […]

Lapset eivät ole menoerä

Lapset eivät ole menoerä

Lieneekö kyse siitä, että viime aikoina olen sattuneesta syystä työskennellyt lasten tai lapsia koskevien asioiden kanssa päivittäin, kun olen havahtunut viime päivinä miettimään tavallista enemmän sitä, minkälaisessa yhteiskunnassa nykypäivän muksu kasvaa. En ole ihmistyyppiä, joka tiesi jo teini-ikäisestä asti haluavansa ison lapsiperheen. Ei sellaisesta haaveile nykyään kovin moni muukaan: yhä harvempi haluaa lapsia, eikä välttämättä […]

Kohti vastuullisempaa vaatekaappia, osa 4: Kannattaako boikotointi?

Kohti vastuullisempaa vaatekaappia, osa 4: Kannattaako boikotointi?

Kohti vastuullisempaa vaatekaappia -sarja on ollut hetken hiljaiseloa, kuten blogi muutenkin. Mutta nyt on hyvä syy aktivoitua: huhtikuun lopussa vietetään taas Vaatevallankumous-viikkoa ja siihen liittyen ajattelin kirjoittaa aiheesta blogissa vähän tiiviimmin.  Olen vastuullisuutta peräänkuuluttavissa postauksissa puhunut paljon vastuullisempien valintojen puolesta. Osta mielummin lähellä, tai ainakin Euroopassa tuotettua, kuin halvalla ja kaukana valmistettua, ja niin edelleen. Mutta entä […]

Miksi Suomessa on yhä miesten ja naisten työt?

Miksi Suomessa on yhä miesten ja naisten työt?

Tiesittekö, että Suomen työmarkkinat ovat EU-alueen kärkeä, kun mitataan alojen sukupuolittuneisuutta? Toisin sanoen Suomessa naiset ja miehet hakeutuvat keskimääräistä hanakammin eri aloille. Tämä nousi mieleen, kun luin tänään julkistettua vuosittaista Nuorisobarometria, joka on nuorista kiinnostuneelle yhteiskuntatieteilijälle tietysti ihan ykkösjuttu. Koska jos haluaa tietää, miltä tulevaisuus näyttää, kannattaa kysyä nuorilta. Ei sillä, kuulunhan itsekin vielä barometrin tutkimuksen kohteena […]

On OK olla vihainen

On OK olla vihainen

Teen harvoin uudenvuodenlupauksia, koska unohdan ne aina parin viikon kuluttua. Siksi tänäkään vuonna en luvannut muuttuvani yhtäkkiä vihersmoothieita ryystäväksi työ- tai treeninarkomaaniksi, vaikka sellaista kovasti yritetäänkin etenkin naisille tuputtaa (Vaakakapinasta voisikin kirjoittaa ihan erikseen!) Jos kuitenkin miettii elämässä pidemmälle kuin vuoden päähän, jonkinlaisia suuntaviivoja tuntuu hyvältä asettaa. No Sex and the Cityn Jemina, Visual Diaryn Saara ja […]