5-v isosisko ja 1-v pikkuveli

Lukijani pyysi minua kertomaan lisää isosiskon ja pikkuveljen yhteisistä leikeistä ja siitä, millaiset välit 5- ja 1-vuotiailla on.

Ja loistavastihan he toimeen tulevat.

Pikkuveli on siskolle maailman rakkain halinalle, joka on hänen vierellään ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla ja jonka näkeminen saa siskon aina hymyilemään. Isosisko on hyvin huolehtivainen ja suojeleva, vaikka toisinaan hän vähän saattaakin härnätä pikkuveljeä.

Isosisko on pikkuveljen suurin esikuva ja pikkuveli hänen suurin faninsa. Kun sisko touhuaa omia touhujaan, pikkuveli seuraa siskoaan kaikkialle, tarkkailee tätä ja matkii hänen tekemisiään ja eleitään.

Olen joskus kuullut, että jos perheeseen otetaan kaksi koiranpentua eri aikoihin, ensimmäinen koira leimautuu omistajiin mutta toinen vanhempaan koiraan. Välillä tuntuu, että tämä pätee myös ihmislapsiin.

Kun sisko tekee piruetteja eteisessä, pikkuveli pyörii matolla akselinsa ympäri. Kun sisko heittelee kärrynpyöriä, pikkuveli tekee kuperkeikkoja. Kun sisko huudahtelee, pikkuveli matkii. Kun sisko hassuttelee ruokapöydässä (esimerkiksi syö ilman haarukkaa suoraan lautaselta), pikkuveli toistaa eleet tarkasti ja nauraa päälle.

Arkiaamuisin he heräävät yhtä aikaa. Sisko ei monesti malttaisi tehdä omia hommiaan vaan haluaisi leikkiä veljen kanssa. Kun sisko lähtee päiväkotiin, veli jää ovelle vilkuttamaan.

Viikonloppuaamuisin he asettuvat vierekkäin sohvalle katsomaan Pikku Kakkosta.

Iltapäivällä alkaa usein yhteinen piilohippa: sisko juoksee karkuun ja ilmestyy kulman takaa sanoen ”kukkuu” tai ”böö”. Pikkuveli nauraa katketakseen, sanoo itsekin ”kukkuu” tai ”böö” ja juoksee karkuun.

Toisinaan heidät voi nähdä kokoamassa yhdessä Duploja, ja jos sisko leikkii omia leikkejään barbeilla tai poneilla, veli katselee sitä kyllä aivan varmasti vieressä ja saa välillä koskeakin leluihin. Sisko seuraa hyvin tarkasti sitä, että ne eivät mene veljen suuhun.

Piirtämistä he rakastavat molemmat. Sisko piirtää paljon, ja varmasti juuri siksi myös pikkuveli piirtää mielellään. He saattavat istua pöydän ääressä tunninkin omien kyniensä ja paperiensa kanssa. Välillä pikkuveli yrittää kurotella siskonsa tusseja kohti, mutta hänet ohjataan takaisin omien puukyniensä ja vahaliitujensa pariin.

Pikkuveli halii mielellään ja antaa siskolle spontaanisti suukkoja. Myös sisko pitää pikkuveljeä yhä maailman söpöimpänä asiana ja on ylpeä siitä, että saa olla isosisko.

On upeaa saada seurata, miten näiden kahden pienen ihmisen suhde kasvaa ja syvenee. Kaikkein eniten toivon sitä, että he säilyisivät aina läheisinä toisilleen. Kuin ystävät mutta vieläkin enemmän.