Pojan nimijuhlat
Pienen pojan nimi paljastettiin sukulaisille ja ystäville lauantaina, kun järjestimme pojalle nimijuhlat Rouvan kotitilalla.
Juhlat järjestettiin samalla konseptilla kuin tytön nimiäiset lähes tasan neljä vuotta sitten.
Jopa koristeet olivat samat paperipallot, jotka tilasimme silloin juhliin ja joita vannoimme käyttävämme kaikissa juhlissamme siitä lähtien.
Vain isopapan puhe puuttui ohjelmasta, sillä omat isovanhempani eivät enää jaksaneet lähteä juhliin:
- Tervetuliaismaljat (raparperi-minttujuoma)
- Vieraiden esittely pojalle. Äiti ja isä esittelivät jokaisen vieraan, ja sen jälkeen vieras sai kertoa, miten hän sai tietää lapsen olevan tulossa
- Kertomus nimen valinnasta
- Nimivisa, jossa vieraat saivat arvata nimeä vihjeiden jälkeen
- Nimen paljastaminen ja malja nimelle
- Kummien esittely ja kummitodistusten lukeminen
- Isän laulu: Päivänsäde ja menninkäinen
-
Ruokailu.
Tunnelmaa loi Spotifyhin tekemäni soittolista, joka soi pienistä kaiuttimista iPadiltani.
Myös kummitodistuksissa käytettiin samaa pohjaa kuin neljä vuotta sitten.
Hanna, Esa ja Anne lupautuivat ilomielin sitoutumaan kummitodistuksiin kirjoittamiimme lupauksiin. Hanna ja Esa lupasivat esimerkiksi opettaa pojalle medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä sekä tutustuttaa hänet Kalle Päätalon laajaan tuotantoon.
Anne puolestaan lupasi opettaa, miten tehdään täydellinen juureen leivottu pataleipä ja olla aina valmis herkutteluun hänen kanssaan.
Rouva laittoi juhlien ruokia vähitellen pitkin viikkoa. Pääruokana oli
- lihapullia
- kasvispullia
- pestojogurttia
- kesäkurpitsatsatsikia
- perunasalaattia uusista perunoista
- marinoituja kikherneitä
- Gastronaatti-tomaatteja ja mozzarellaa
- kvinoa-munakoisosalaattia
- uuunissa paistettua fetajuustoa
- juustoja
- leipää.
Ruokien kanssa tarjolla oli viinejä, kuplavettä ja raparperi-minttujuomaa.
Jälkiruokapöytään saimme upean marjaisan täytekakun ystävältämme Siniltä, ja äitini toi perinteiset kanelimureleivät, joita on tarjottu varmaan kaikissa juhlissamme about aina. (Voisin syödä koko satsin yksin. Yöllä, maidon kanssa.)
Rouva leipoi itse myös mansikkaleivoksia, ja hain vielä pöytään Vavesaaren tilan marmeladeja.
Nimivisaa varten leivoimme ja koristelimme lisäksi aakkoskeksejä, ja keksitarjottimilla oli kirjaimet sekä pojan etunimeen että toiseen nimeen. Mukana oli myös hämäyskirjaimia.
Nimen paljastuttua kysyin tytöltä, mitä hän pitää nimestä, ja hän vuodatti alahuuli väpättäen muutaman ison kyynelen poskilleen. Hän oli nimittäin ajatellut, että pojan nimeksi olisi annettu Hali, sillä hän oli ehdottanut sitä useamman kerran.
Voin kertoa, että nimi ei ole Hali, mutta pidän pojan nimen vain tuttavapiirini tietona. Poika kulkee siis blogissa jatkossakin nimellä Poika.
Juhlat menivät taas liian nopeasti, ja niiden jälkeen jäi haikea fiilis. Pitäisi järjestää juhlia useamminkin.