Miten teillä nukutaan?

Ai että miten väsyneitä pienen vauvan vanhemmat ovatkaan?

No aivan rehellisesti sanottuna olenhan minä aina arkisin vähän väsynyt, mutta se johtuu puhtaasti siitä, etten osaa itse mennä nukkumaan tarpeeksi ajoissa ja nukun myös kesäloman jäljiltä edelleen vähän huonosti.

Vauva sen sijaan nukkuu hyvin ja rauhallisesti.

Varsinkin ennen ensimmäistä lasta oletus oli, että lapsen syntymän jälkeen emme nukkuisi ainakaan puoleen vuoteen kunnolla emmekä muistaisi lapsen ensimmäisestä vuodesta myöhemmin mitään. Toisin kävi, ja tyttö osoittautui hyväksi nukkujaksi.

Toisen lapsen myötä meidän olisi kai pitänyt muuttua tähän mennessä jo zombeiksi, ja olisihan väsymyksen määrä ollut aika herkullinen aihe, jolla vitsailla myös blogissa, mutta ei. Poika näyttää vähintään yhtä hyväuniselta kuin siskonsa.

Kaikki sympatiat niiden vauvojen vanhemmille, jotka joutuvat valvomaan yöt tai nukkumaan vuoroissa Peltorit korvilla. En voi kuitenkaan tarjota tämän enempää vertaistukea. Meidän vauvamme kun herää vain kerran yössä syömään ja muuten nukkuu pääsääntöisesti hyvin sikeästi ja rauhallisesti meidän välissämme. Muutamana yönä on ollut jotain vatsanväännekähinää, mutta vastaavasti jonain yönä hän on saattanut nukkua jopa seitsemän tuntia putkeen.

Rouva pelkää, että manaan tällä postauksella esiin jonkin demonin, ja joku varmaan haluaa kommentoida, että ”odottakaapas vaan, kun…”, mutta onhan sekin aivan mahdollista, että kaikki meneekin hyvin. Eiköhän tämän pojan takia menetetty jo tarpeeksi monet yöunet syntymän jälkeisinä viikkoina.

Tuntuu, että vanhemmuuteen liittyvissä keskusteluissa korostuvat ne huonot kokemukset, koliikit ja yövalvomiset (ks. myös hannag.fi), mutta johtuuko se sitten siitä, että hyvin nukkuvien vauvojen vanhemmat ovat mieluummin osallistumatta keskusteluun?

Siksi minua kiinnostaisikin tietää, millaisia yöunikokemuksia teillä muilla vanhemmilla on? Nukkuiko/nukkuuko vauva hyvin vai huutaako yöt? Ja tapahtuiko yöunissa jossain vaiheessa muutosta huonompaan tai parempaan?