Taapero sai päivähoitopaikan – mutta mistä?

Minua on stressannut jo lähes vuoden ajatus siitä, että poika ei saisi päivähoitopaikkaa samasta päiväkodista kuin tyttö. Se ei ole ilmeisesti edes vain teoreettinen mahdollisuus, vaan olen kuullut useita kauhutarinoita siitä, miten kaupunki on osoittanut sisaruksille päivähoitopaikat eri puolilta kaupunkia. Jopa Suomenlinnasta, jonne kuljetaan lautalla.

Syksyllä stressini vielä paheni, kun useampikin tuttava kertoi siitä, miten päivähoitopaikan saaminen on entistä vaikeampaa, jos paikkaa hakee kesken kauden, esimerkiksi maaliskuun puolivälissä. Heti vuoden alusta aloittavat lapset ovat etusijalla, paikat täyttyvät jo tammikuussa eikä niitä tietenkään vapaudu juuri maaliskuussa.

Olin siis varma, että hoitopaikka myönnettäisiin jostain toisesta kaupunginosasta, ja joutuisimme kuljettamaan lapsia eri paikkoihin seuraavat puolitoista vuotta. Sen verran kesti, että saimme tytöllemme siirron kotiamme lähimpään päiväkotiin viisi vuotta sitten.

Käytännössä ajattelimme jo, että jos päivähoitopaikka myönnettäisiin jostain aivan muualta, emme ottaisi sitä lainkaan vastaan vaan keksisimme kevääksi ”jotain” ja hakisimme paikkaa uudelleen elokuulle. Silloin pojan olisi pakko olla etusijalla jo sisarussuhteenkin vuoksi.

Myönnän, että taisin murehtia asiaa aika lailla ja valvoin jonkin yönkin asian vuoksi sängyssä kattoa tuijottaen.

Tänään aamulla sähköposti kilahti. Otsikko oli ”Päivähoitopaikka”. Apua.

Poika sai hoitopaikan samasta päiväkodista tytön kanssa.

Huh. Yksi jännityksen aihe elämässä vähemmän. Viisi täyttä viikkoa enää jäljellä.

Mutta ovatko nämä sisarusten sijoittamiset eri päiväkoteihin ja kantakaupunkilaisten lähettämiset Suomenlinnaan vain urbaania legendaa, vai onko jollekulle oikeasti käynyt niin?