Vaikeinta oli lähteminen

Lauantai oli kuin tehty juoksemiseen, ja yrityksestä huolimatta en keksinyt yhtään hyvää syytä olla kaivamatta lenkkivaatteita esiin. Kun kerran koirakin piti käyttää ulkona, päätin lopettaa valitukseni liikunnan puuttesta, asentaa Sports Trackerin puhelimeeni ja lähteä juoksemaan Töölönlahdelle. Tuosta noin vain.

Odotin kipua jalkaterissä, polvissa ja alaselässä. Penikoivia sääriä, pistoa kyljessä ja kesken juoksun yllättävää vessahätää.

kuva.jpg

Askel nousikin kevyesti, pilvipoutainen sää oli täydellinen lenkkeilyyn ja juokseminen tuntui yllättäen melkeinpä miellyttävältä. Niin miellyttävältä, että vetäisin Töölönlahdella jopa yhden kierroksen enemmän kuin olin ajatellut.

Oli huojentavaa, että jokin peruskunto on sentään pysynyt tallella, enkä ole aivan samassa rapakunnossa, josta aloitin liikuntaharrastukseni kymmenen vuotta sitten. Sitä ennen en todella harrastanut mitään liikuntaa ja en jaksanut juosta edes yhtä kierrosta Töölönlahdella (2,2 km) kävelemättä osaa matkasta.

Nyt Sports Tracker kertoo, että juoksin vajaat seitsemän kilometriä, keskinopeuteni oli 7 minuuttia kilometrillä ja kulutin vajaat 500 kcal.

Vaikeinta oli lähteminen.

Lenkin jälkeen olo on energinen, dynaaminen ja kimmoisa. Tätä lisää.

kuva_1.jpg

suhteet oma-elama liikunta
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.