Ollaanko me taas kavereita?
Niin, no onhan tuossa pienessä tytössä myös se toinen puoli.
Se, joka väsyy kesken ulkoilun ja haluaa syliin.
Se, joka pyytää ottamaan kiinni kädestä silloinkin, kun sille ei ole edes tarvetta.
Se, joka katsoo alas pianotuolin reunalta ja sanoo: ”Isi, auta.”
Se, joka halaa ja sanoo: ”Aa-i.”
Se, joka muiskauttelee pusuja poskelle.
Se, joka lähettää lentosuukkoja sängystään.
Ja niin isi unohtaa, että aiemmin oli mitään erimielisyyttä ollutkaan.
Kommentointi suljettu väliaikaisesti.