Kasvukäyrä pula-ajalta

Tyttömme on pieni, on aina ollut. Jossain vaiheessa vuosi sitten hänen painonsa ei noussut juuri lainkaan neuvolakäyntien välillä, ja olimme huolissamme hänen kasvustaan.

Sittemmin kasvu näytti tasaantuvan ”omalle käyrälleen” ja kehittyi tasaisesti. Tyttö vain on siis vähän keskimääräistä lyhempi ja hoikempi. Aivan kuten isänsäkin. Siis pituuden suhteen.

Puolitoistavuotisneuvolassa, joka kylläkin oli vuoden ja vähän yli seitsemän kuukauden iässä, tytön todettiin kasvaneen hienosti kymmenen senttiä puolessa vuodessa. Pituus oli 80 cm ja paino 10 kg, molemmat kasvaneet odotusten mukaan. Kaikki siis hyvin, myös käyrien suhteen.

Vai oliko?

Neuvoloissa käytössä vanhentuneet kasvukäyrät (HS 26.1.2014)

”Useimmissa kunnissa lasten kasvua seurataan 1950–1970-lukujen tiedoin. Vauvoja tulkitaan turhaan alipainoisiksi, ja samalla lyhytkasvuisuus voi jäädä paljastumatta. (…)

Vanhat käyrät ovat yhä käytössä muun muassa Helsingissä, Vantaalla, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopiossa. (…)

Huolestuttavinta (…) on kuitenkin, että lapsen lyhytkasvuisuus jää nykyään herkästi huomaamatta.

Hidas pituuskasvu olisi tärkeää tunnistaa ajoissa, koska sen taustalla voi olla vakavia sairauksia, kuten keliakia tai kilpirauhasen häiriöitä.”

Jaa. Mitä tässä nyt sitten uskoisi? Neuvolaa ja neuvolalääkäriä vai päivän lehteä?

Onko tässä nyt sitten huolestuttava siitä, että lapsella voi ollakin jokin hoitamaton vakava sairaus? Vai ärsyyntyä siitä, että lehti aiheuttaa tällaisella uutisoinnilla turhaa huolta?

Katsotaanpa nyt ainakin VTT:n uutta Kasvuseulaa ja sen analyysiä, joka perustuu uusiin käyriin.

”Suhteellisen pituuden seula: Pituus on normaali.

Suhteellisen painon seula: Lapsi on normaalipainoinen.”

No niin, nyt lopetan ainakin sen huolehtimisen.