Aika loppuu kesken

Vauvan odotus -kirja epäili jo useita viikkoja sitten, että alkaisimme tuntea ajan loppuvan kesken. Emme alkaneet. Olemme kyllä jo useamman viikon puhuneet, että lapsi voi syntyä milloin hyvänsä, mutta emme ole silti ottaneet asiaa aivan tosissamme. Nyt se tunne iski: Ei tsiisus, se voi oikeasti syntyä vaikka huomenna. Aika loppuu kuin loppuukin kesken, ja niin paljon on vielä tekemättä.

img_3436.jpg

Perkeleen hiomaton ovi (ks. Kiurut ja punokset). En kertonut aiemmin aivan kaikkea. Ovesta on kyllä poistettu maalit maalinpoistoaineella, mutta kolmenkin käsittelyn jälkeen oveen jäi aika lailla maalia poistettavaksi mekaanisesti. Käytin useamman illan oven siklaamiseen ja viilaamiseen ennen kuin nostin sen saranoille. Jäljelle jäi vielä hiominen, ja se on kyllä niin aikaavievää ja vastenmielistä puuhaa, että ei mitään järkeä. Muistuttakaa seuraavan kerran, kun aion puhdistaa jostain ovesta vanhat maalit pois, että teetän sen jollain muulla. Säästyvä raha ei ole todellakaan tähän tuhrautuvan ajan arvoista. AAAARGHH!!! No niin, sainpahan sen ulos systeemistä. Viime viikonloppuna isäni sentään auttoi mahduttamaan oven oviaukkoonsa, joten nyt sen saa suljettua.

Boordit olivat nopeat ja helpot liimattavat. Tai no, tuli niistä vähän kiemurtelevat, mutta ne ovat niin sanotusti ihan hyvät.

img_3430.jpg

Rouva on puolestaan valmistellut uutta päiväpeittoa (palaan siihen joskus toiste) sekä lastenhuoneen laatikostoa ja kaappeja.

Rouvan isoisoäidin vanha laatikosto tulee lastenhuoneeseen ja toimii myös hoitopöytänä.

img_2745.jpg

Sekä se että olohuoneen vanhat sohvapöytäkaapit saivat valkoisen maalipinnan. Rouva teki osan maalauksesta mutta huolestui sitten maalinkärystä, joten jatkoin maalauksen loppuun.

img_3443.jpg

Loput lastenhuoneen maalaushommat (ja sen oven hionnan) teen tulevana viikonloppuna. On pakko. Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön.

Kommentit (9)
  1. Meidän nyytti syntyi lokakuun alussa ja tammi-helmikuu rempattiin keittiötä + pari muuta huonetta. Ihan tyytyväisenä nyytti nukkui remppaajien vieressä, jopa pahimpien kolinoiden aikaan, on melko rauhallinen tapaus. Ja tuli aika hyvä rytmi remppaan kun syötöt tulivat säännöllisin väliajoin, muistivat sitten siinä aikuisetkin pitää taukoa.

    Yksi hyvä vinkki on hankkia lapselle omat kuulosuojaimet, hankimme ne kun jouduimme poraamaan kiviseinää. Ei tarvinnut lähteä ulos evakkoon pakkasilla, suojat vain korville ja parin oven taakse piiloon äidin kainoloon.Toimivat myös kesän festareilla!

    Ainoa ongelma on se että neuvolassa luultiin kuuroksi kun nyytti ei oikein reagoi pieneen kilikelloon kun on tottunut kovempiin ääniin!

  2. Vierailija (20.4.): Tässä vaiheessa remonttia ei oikein viitsi vaihtaa niitä maaleja, joilla on aloitettu. Kyllä mä ainakin haluan, että kaikki listat ja ovet on maalattu samalla tavaralla läpi asunnon.

    Matteus: ”Jollain tapaahan elämä on aina vähän kesken.” Tuo on niin totta. Sehän olisi kamalaa jos kaikki olisikin yhtenä päivänä valmista. Mitä sitä sitten elmässä tekisi?

    Liisa ja Kristaliina: Kyllä, kaikki muut asiat varmasti katoavat vähäksi aikaa mielestä. Sitä ehkä pelkäänkin, kun tuo remonttimotivaatio on muutenkin ollut viime aikoina kovin vähäinen 😀

    Ja vielä mörököllille tiedoksi: Homma eteni tänä viikonloppuna aimo harppauksen, joten ei tarvitse tulla viemään.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *