Äitienpäivän aamiainen vuoteessa
Jos minulta olisi kysytty, äitienpäivän aamiainen olisi syöty ruokapöydän ääressä. Pieni tyttö oli kuitenkin kuullut sängyssä syötävän äitienpäivän aamiaisen konseptista päiväkodissaan ja näytti kovin pettyneeltä, kun ehdotin, että aamiainen katettaisiinkin ruokapöytään. Yritin selittää, että se on vähän hankalaa ja sotkuista ja on niin iso riski, että jotain kaatuu sänkyyn.
”Laitetaan sinne sitten jokin alusta”, hän ehdotti.
No… niin kai sitten.
Tytöllä oli äidilleen kaksi pakettia. Oikeastaan toinen oli isiltä ja toinen tytöltä. Hän oli niin innoissaan lahjoista, ettei malttanut olla kertomatta niistä jo edellisenä päivänä – ehkä kolmesti.
Ja sitten hän odotti lahjojen avaamista niin malttamattomana, että halusi avata ne itse.
Äiti sai isiltä Juha Itkosen uuden kirjan ja tytöltä uuden kesähatun.
Hattu oli tytön itsensä valitsema, ja hänen oli saatava itselleen päähän myös hänen oma uusi kesähattunsa. Vähän häntä harmitti, että äiti ei saanut aivan samanlaista hattua kuin hänellä itsellään, sillä siinä oli niin hienot kukat.
Rouvalla oli äitienpäivälle vain yksi toive: Croque Madame. Siis grillattu kinkku-juustopaahtoleipä, jossa on pinnalla valkokastiketta ja paistettu kananmuna. Tein sen Jamie Oliverin reseptillä, jossa valkokastike maustettiin vielä dijon-sinapilla. Tyttö auttoi isiä leipien kokoamisessa.
Leipien kanssa tarjolla oli veriappelsiinituoremehusta ja kuplavedestä tehtyä limsaa, jogurttia mansikkahillolla ja Leipomo Keisarin vadelmatortut.
Ja hienostihan sängyssä syöminen sujui, kun astioiden alla oli iso vanerilevy. Mitään ei kaatunut sänkyyn eikä kenenkään päälle, eli paremmin tämä taisi mennä kuin monet ruokailut pöydän ääressä.
Äiti oli kovin iloinen ja onnellinen.
