Arki yllätti perheenisän

Kaupallinen yhteistyö: Fazer

Yksi asia on jälleen yllättänyt meidät: se, miten ylettyväinen ja ulottuvainen lähes 1,5-vuotias taapero voikaan olla.

Pojallamme on menossa vaihe, jossa saamme käyttää merkittävän osan ajastamme siihen, että nostelemme tavaroita hänen ulottumattomiinsa, ja toisaalta viemme häneltä kädestä kaikkea, mitä hän on onnistunut pöydiltä ja tasoilta nappaamaan: kirjoja, lehtiä, tusseja, puhelimia, pikkulegoja, siskon aarteita, lautasia, juomalaseja, saksia, veitsiä… ja tietysti syötävää.

Yleensä jos on hetken aikaa liian hiljaista, on parasta käydä kurkistamassa, mitä nurkan takana tapahtuu.

Mitä teet?

Haukkasit palan jokaisesta leivästä ja järsit kurkkuakin?

Aiemmin hampaanjälkiä on nähty kurkkujen lisäksi esimerkiksi kesäkurpitsoiden, avokadojen ja nektariinien kyljissä. On se toki kivaa, että pojalle ruoka maistuu ja että hän osoittaa myös kiitettävää oma-aloitteisuutta.

Kun ikää tulee lisää, lapsi oppii avaamaan yhä useampia ovia ja laatikoita ja pääsemään käsiksi yhä kiinnostavampiin asioihin yhä vaikeammissa paikoissa. Enää häntä eivät pidättele liukuovet eivätkä kannelliset laatikot, ja hänellä on jo voimaa vetää yllättävän painaviakin vetolaatikoita auki.

Viime viikolla hän löysi leimasintyynyn ja sotki itsensä, vaatteensa, pöydän ja lattian musteella sillä aikaa, kun katsoin hetkisen muualle. Olin tapahtuman aikaan vain kahden metrin päässä.

Sosiaalisessa mediassa yritämme usein näyttää täydellisiltä, mutta lapsiperheiden arjesta tämä sliipattu täydellisyys ja harmonia ovat usein hyvin kaukana todellisuudesta. On päiviä, kun leluja, palapelejä, tyynyjä, peittoja ja ympäri asuntoa leviteltyjä kenkiä on edes turha yrittää kerätä lattialta, kun ne on levitelty sinne takaisin vain pienen hetken päästä.

On myös niitä hetkiä, kun huomaa joka ikisen yli reilun metrin korkeudella olevan tason olevan täynnä tavaraa, joka on nostettu sinne taaperon ulottumattomiin.

Meillä tällaisia tavaroiden turvapaikkoja on käytännössä vain muutama, ja niistä suosituimmat ovat pianon ja sen viereisen kaapin päällys. Kuten arvata saattaa, pianon päälle ehtii kertyä jo muutamassa päivässä aikamoinen kasa turvapaikkaa etsivää kamaa.

Huomaa myös vasemmanpuoleisen kaapin oven väliin sullottu sanomalehti, joka estää taaperoa toistaiseksi avaamasta kaapin ovea. Paperi toki otetaan pois, jos paikasta otetaan edustavampia kuvia.

Pianon ja kaapin päältä löytyykin jo mm.

• Tietokone: Ainoa paikka, jossa sitä pystyy lataamaan
• Puhelin: Onneksi laite menee kuitenkin lukkoon vain muutamiksi minuuteiksi kerralla
• iPadit: ks. edellinen
• Kaukosäädin: Kuinka kovalle tv:n voikaan laittaa?
• Tussit: Ruokapöytään on kyllä jo piirretty niillä, mutta yritetään välttää lisävahingot
• Kuulakärkikynä: ks. edellinen
• Askartelulaatikko toisesta kaapista: Sisältää mm. leimasimet, ks. kaksi kuvaa ylöspäin
• Muovailuvahat: niitä toki on jo maistettu ja pahanmakuisiksi todettu. Mutta aina voi maistaa uudelleen ja syljeskellä palaset lattialle
• Valokuvauskamat: Vähintään toinen objektiivi nököttää pianon päällä lähes pysyvästi
• Kellopeli: Pelastin sen lattialta ja löysin kahta vaille kaikki kielet toisesta paikasta lattialta
• Viulu: Tytön opettaja kehotti pitämään viulua helposti saatavassa paikassa mielellään laukku avoimena. Yeah right
• Desimitta: …?
• Koruja, tarroja, lehtiä, kirjoja…: Mikä tahansa voi olla palasina milloin tahansa
• ja superyllätys, tarjottimellinen kuivumassa olevaa pastaa! Emme löytäneet sille eilen mitään muuta järkevää tai järjetöntä paikkaa.

Poika on tietysti jo keksinyt, että pianotuolille voi nousta seisomaan, jolloin ylettää korkeammalle…

Myös Fazer Puikula haluaa tuoda esiin oikean kaunistelemattoman ja rehevän tosiarjen, joka voi yllättää ja olla välillä rankkaa mutta myös rikasta ja täynnä hauskoja sattumuksia. Fazer teetti lapsiperheille Tosiarki-tutkimuksen, johon osallistui 500 vastaajaa. Voit lukea Fazerin sivuilta tutkimuksen tuloksista ja siitä, mikä muissa lapsiperheissä aiheuttaa harmaita hiuksia tai yllättävää arkikomiikkaa.

Jospa me nyt kuitenkin siirrytään syömään leivät pöydän ääreen ja otetaan vielä vähän juustoa ja tomaattia lautaselle. 

Äh, ja sinnehän se tomaatti sitten meni jo rinnuksille, kun en laittanut ruokalappua. No, mutta tätä se on, tosiarki. Totuuden kaunisteleminen läpsäisi heti kasvoille.

 

Lue lisää: Fazer Puikulan Tosiarki-tutkimus.