Asioita, joita olisit voinut oppia vähän myöhemmin

Vuoden ikäinen lapsi osaa jo aivan suvereenisti avata iPadin ja iPhonen, sammuttaa ja laittaa päälle stereot ja television ja painelee mielellään kaikkia muitakin mahdollisia nappuloita. MacBookin sammuttaminenkaan ei ole iso ongelma. Hän osaa tietysti avata myös kestovaippojen tarrakiinnitykset ja repiä ruokalappunsa irti, kun ruoka ei enää maistu.

Pienen apinanpoikasen ei tarvinnut katsella kuin vajaan viikon verran mökin terassilasien auki liu’uttamista, kun hän oppi tekemään sen itse. 

Kävelemisen oppimisen myötä hän on alkanut myös ylettää paremmin paikkoihin. Juuri ennen kesälomaa yllätyimme, kun tyttö hyvin määrätietoisesti pudotti kotisohvalta kaikki tyynyt ja peitot alas ja kiipesi niitä astinlautana käyttäen sohvan päälle riemusta kiljahdellen. Sieltä hän ylettyi nappaamaan senkin päältä molempiin käsiinsä nipun aurinkolaseja ja juoksenteli voitonriemuisena sohvaa päästä päähän. Sittemmin hän pääsi sohvalle jo ilman korokkeita.

Mummilassa hän näytti, että hän osaa hyvin kiivetä portaita ylös vintille saakka, vaikkei tiedäkään, miten tulla alas.

Nyt olemme huolestuneina katselleet, kun tyttö näyttää kovin kiinnostuneelta matkasänkynsä vetoketjusta. Kun avaamme tai suljemme sitä, hän seuraa vetoketjua hyvin tarkasti ja tunnustelee toisinaan vetoketjun vedintä.

Älä kulta vielä opettele avaamaan sitä, sillä silloin nukkumajärjestelyt menevät taas uusiksi.