Chiantia Chiantissa
Olimme kahden vaiheilla sen kanssa, tekisimmekö viininmaisteluretken Chiantin alueelle vai jättäisimmekö sen väliin.
Kun vertailukohtana ovat Uuden-Seelannin ja Australian viinialueet, joissa viinitilat sijaitsevat kävelymatkan etäisyyksillä toisistaan ja joissa cellar doorit ovat päivittäin auki satunnaisia matkailijoita varten, Italiassa viiniturismi tuntuu huomattavasti hankalammalta. Aiemmat kokemuksemme ovat olleet, että tilat ovat kaukana toisistaan, viinitiloille on varattava vierailuaika etukäteen ja edes tasting ei ole mikään itsestäänselvyys, ellei sitä ole erikseen sovittu.
Päätimme kuitenkin tehdä retken Chianti Classicon alueelle ja käydä maistelemassa jotain alueen nimikkoviineistä. (Nimi muuten lausutaan ’kianti’. Siis k:llä, ei suhuässällä.)
Retkeä ei kuitenkaan tehty vain viinien takia vaan siksi, että pääsimme samalla vierailemaan yli 1 000 vuotta vanhassa Castello di Verrazzanon linnassa, jossa tuotetaan myös samannimistä viiniä.
Vaikka joskus olemme Rouvan kanssa todenneet, ettemme halua enää yhdellekään viinikierrokselle, jossa katsellaan viinitankkeja ja tammitynnyreitä, tämä kierros oli miljöönsä ansiosta oikein kiva. Myös seurueen lapsista oli jännittävää kävellä tuhatvuotiaissa kellarikäytävissä ja pohtia, onko viinivarastoja käytetty joskus vankityrminä.
Kierroksen päätteeksi maistetiin tietysti kolmea viiniä ja linnassa valmistettavaa balsamiviinietikkaa. Terassilta oli hienot näkymät yli Chiantin alueen, mm. viereisen Castello Vicchimaggion suuntaan. Kyseinen linna tekee muuten myös viinejä ja majoittaa myös matkailijoita tiloihinsa!
Mainio paikka yhdistettäväksi Chiantin-kierrokseen on Greve in Chiantin kaupunki ja sen kolmionmuotoinen aukio Piazza Matteotti. Siellä voi käydä syömässä ja juomassa ja myös ostaa useamman tuottajan viinejä.
Caffè le Loggessa nauttimani raviolit voi-salviakastikkeella olivat yhdet matkan parhaista pastoista.
Matkalla Greve in Chiantista Castello di Verrazzanon suuntaan näimme useita kylttejä, joissa mainostettiin Vendita Direttoja eli viinintuottajien suoramyyntejä. Niissä olisi ehkä saanutkin maistella viinejä, mutta emme voineet lasten kanssa lähteä kiertelemään useampia paikkoja.
Piazza Matteottin reunalla (kuvassa vaalein talo aukion nurkassa) on muuten turisti-info, josta voi hankkia 2,50 €:n hinnalla kartan kaikista alueen tuottajista yhteystietoineen.
Ehkäpä tästä rohkaistuneina uskallamme seuraavalla Italian-matkallamme lähteä etsimään suoramyyntejä maistiaisten toivossa. Sillä kyllä viinimaistiaisista saa niin paljon enemmän irti, kun maistelee useamman tuottajan viinejä samalta alueelta.
Verrazzanon linnasta otimme mukaamme kaksi tuliaista. Chianti Classico viedään kotiin, mutta Verrazzano Rosso maistui pizzan kanssa jo samana iltana.
Ja hyvältä se maistuikin.