Goodnight, sweet prince

Suljin valkoisen MacBookini kannen viimeistä kertaa. Nyt sen paikka on SER-jätteen joukossa.

IMG_8905.jpg

Ai että mitä sitten?

Tämä oli minulle rakas kone, ensimmäinen MacBookini, ja kiinnyin siihen enemmän kuin mihinkään muuhun elektroniseen laitteeseen. Vietin sen kanssa myös enemmän aikaa kuin minkään muun kanssa. Voisin sanoa jopa ”kenenkään”, heh. Kone oli vierelläni sohvan käsinojalla niin usein, että se oli kuin yksi perheenjäsen.

Tällä koneella tein kaikki hommani kotitoimistolla vuosien 2008 ja 2013 välillä. Pidin sillä blogia myös ensimmäiset vuodet, ja Rouva kirjoitti sillä ensimmäisen kirjansakin vielä vuonna 2014.

Vanha kone, vuoden 2007 mallia, alkoi kuitenkin olla jo liian vanha ja hidas, ja soveltui tekstinkäsittelyynkin enää juuri ja juuri. Ei se oikein enää jaksanut pyörittää uusia ohjelmia, sen lämmönsäätelypiiri oli simahtanut, kone kuumeni pohjasta ja sen akkukin oli siinä kunnossa, että konetta pystyi käyttämään enää vain kytkettynä verkkovirtaan.

IMG_8907.jpg

Ostin valkoisen MacBookin oltuani PC-mies vuosikausia. Vielä lukioaikoina kotikoneeni oli Apple Macintosh, pöytämallia, mutta opiskelujen aikaan ja pitkään niiden jälkeenkin käytin vain Windows-koneita. Kymmenisen vuotta sitten mielessäni alkoi kuitenkin itää ajatus, että Macci voisi toimia Windows-konetta paremmin. Ja niinhän se toimikin.

PC:issä ja Windowsissa oli aina vaikka minkälaisia ihmeongelmia, mutta MacBook yksinkertaisesti toimi. Se oli rakkautta ensikosketuksesta. Pitkään käytin edelleen PC:tä töissä ja Maccia kotona, mutta muutama vuosi sitten päätin siirtyä myös töissä Mac-mieheksi. Sittemmin en ole Windows-koneita käyttänyt enkä ikävöinyt.

Kun Rouva alkoi kirjoittaa Gastronaatti 2:ta reilu vuosi sitten, päätin, että sitä ei tällä koneella kirjoiteta, ja Rouvankin on aika saada uusi läppäri. Vielä hän yritti kysellä, olisiko mahdollista löytää valkoista konetta, mutta eipä niitä enää tämän mallin jälkeen ole tehty. Nyt Rouvakin on jo tottunut tähtiharmaaseen MacBookinsa.

Viime viikonloppuna uskalsin vihdoin tyhjentää vanhan koneen kovalevyn ja ylikirjoittaa tyhjän tilan päälle.

Sitten nykäisin johdon irti seinästä ja suljin kannen.

IMG_8908.jpg

Good-night, sweet prince – and flights of angels sing thee to thy rest.

Kommentit (8)
  1. Omppupomppu
    10.8.2017, 13:33

    Meillä kaikki vanhat käytöstä ”poistetut” koneet saavat melkein aina uuden elämän joissain ihme projekteissa kaappien perukoilla. 😀 Olen oppinut, että ei esimerkiksi yhtään haittaa, jos näyttö on hajalla, ihan on kone vielä käyttökelpoinen. 😀

    1. Heh, mä en ole tarpeeksi nörtti tuollaisiin ihmeprojekteihin 🙂

  2. Oma, täysin vastava koneeni hyrrää sylissä vienosti (eli kuin mopiviritetty jääkaappipakastin) ja kuumenee kuin mikä. Uusi kone on ollut hankinnan alla jo pitkään mutta aina keksin uuden takarajan, jotenkin ei vain raaski!

    1. Mutta sitten kun on uusi ja huomattavasti kevyempi kone, joka toimii vielä moitteettomasti, huomaa minkälainen painava rakkine se vanha olikaan. Suosittelen. Mulla on MacBook Pro Retina, paras hankintani ikinä. Rouvalle ostin hieman pienemmän ja keveämmän MacBookin. 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *