Hyvää yötä, pieni poikanen

Olemme saaneet pojan, joka on hyvä nukkumaan. Kirjoitin siitä jo aiemmin, ja viimeiset viikot eivät ole muuttaneet tilannetta juurikaan. Yöt ovat tosin olleet vaihtelevia, ja joinain öinä hän on nukkunut yhdeksän tuntia heräämättä kun taas toisina öinä hänellä on ollut nälkä aamuviidestä alkaen tunnin välein.

Periaatteessa unta riittää kuitenkin iltakymmenestä aamukahdeksaan vaihtelevalla määrällä heräämisiä. Aamuisin hän herää pirteänä ja hyväntuulisena uuteen päivään.

IMG_8739.jpg

Tähän asti poika on keikkunut iltaisin sylissäni noin yhteentoista, jolloin olen kantanut hänet sänkyyn, mutta nyt olemme totutelleet uuteen rytmiin.

Poika käytetään ennen kymmentä iltapesulla ja sitten hänet sujautetaan kavereilta saamaamme unipussiin ja tankataan täyteen maitoa. Yleensä hän nukahtaa syötön aikana, ja kannan hänet sänkyymme nukkumaan kymmenen aikoihin. Hän havahtuu mutta rauhoittuu jälleen, kun kiedon hänet tiukasti oman peittonsa sisään. Hän heiluttelee vähän aikaa käsiään ja nukahtaa sen jälkeen uudestaan – usein kädet ristissä rinnalla.

Tämä on ollut meistäkin aivan käsittämättömän helppoa, sillä vaikka tyttökin on ollut aina hyväuninen, hän ei olisi vauvana halunnut millään jäädä yksin nukkumaan.

Nyt juonemme on, että pojan nukkumaanmenoa aletaan vähitellen aikaistaa niin, että molemmat lapset saisi nukkumaan samaan aikaan.

Heti kun vaan poika ei tarvitse enää öisin ruokaa, hänet laitetaan myös nukkumaan omaan sänkyynsä lastenhuoneeseen. Ja sehän tapahtuu varmasti aivan kohta! Tyttökin oli seitsemän kuukauden ikäinen, kun siihen alettiin totutella, ja aika tuntuu rientävän aivan hurjaa vauhtia.

Vaikka tavallaan odotankin sitä, että saamme sänkymme takaisin itsellemme, en pane lainkaan pahakseni, että voin kuunnella vielä muutaman kuukauden ajan vauvan tuhinaa korvani juuressa, pidellä kiinni hänen pienestä kädestään ja kuiskata hänelle: ”Hyvää yötä pieni poikanen” juuri ennen kuin nukahdan itse.

Kommentit (7)
  1. Kuinka suloinen kuva! Meillä unipussit/”makuupussit” olivat ihan pelastus ja käytössä pitkään!

    1. Kiitos! Meille unipussi (tai yömekko kuten tyttö sanoi) on ihan uusi tuttavuus, sillä tyttö nukkui ihan vaan bodeissa ja sukkiksissa siihen asti, kun alettiin käyttää haalarimallisia yöpukuja.

  2. Muuttaako kuopus siis esikoisen kanssa samaan huoneeseen? Mietinkin tässä joku viikko sitten teidän asunnon laajennusta. Olisi kiva lukea siitä lisää. Milloin asunnot on tarkoitus yhdistää? Tekikö arkkitehti silloin taannoin pohjapiirrosehdotuksen yhdistetyistä asunnoista. Olisi kiinnostavaa nähdä se.

    1. Juu, lapset nukkuvat sitten toistaiseksi samassa huoneessa. Asuntojen yhdistämisajatukset ovat olleet kyllä puheissa esillä, mutta konkreettisia suunnitelmia ja aikatauluja ei ole. Ehkä sitten, kun esikoinen menee kouluun, olisi kiva, että hänellä olisi oma huone.

      Arkkitehti teki silloin joskus kuusi vuotta sitten pohjapiirrosehdotuksen, mutta se unohdettiin jo ennen putkiremonttia. Siinä nimittäin ehdotettiin keittiön siirtämistä toisen asunnon puolelle, mitä emme sitten halunneet tehdä, ja myös useamman väliseinän kaatamista, mihin emme lähde. Pidämme seinistä – ja siitä, että ne kannattelevat kattoa… 😀

      1. Hehee, Rouva luki tän ja ihmetteli mitä oikein horisen. Siis keittiön sijoittaminen nykyiseen paikkaan oli nimenomaan arkkitehdin idea, ja hyvä sellainen. Näin hienosti muisti toimii. Mutta ehdotuksessa kyllä kaadettiin kaikki väliseinät, eli lopputulos ei kuitenkaan tule olemaan ehdotuksen mukainen sitten joskus.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *