Ja sitten lapseni sanoi, että… #4

IMG_1807.jpg

”Ei ne ole perunoita. Ne on oikeasti legoja.”

Neiti 2,3 v,
kun ehdotin, että hän kuvittelisi keltaisten legojen olevan perunoita. 

Hän olisi halunnut juuri kiehumaan laittamani perunat itselleen ruoanlaittoleikkiin, mutta siihen en suostunut.

Kun keräsin keltaiset legot hänelle perunoiksi, hän katsoi minua kuin olisin vähän outo.

* * *

Pohdittuaan asiaa hän hyväksyi viimein legoperunat leikkeihinsä, mutta seuraavaksi hän alkoi vaatia kulhoonsa myös leikkuulaudalla olevaa parsakaalta.

Rakensin hänelle vihreistä legoista parsakaalin.

”Ei se ole parsakaali. Se on oikeasti legoja.”

Kommentit (10)
  1. Kielipoliisille
    20.9.2014, 19:47

    Ei kaalta, vaan kaalia.

    1. Hahaa! Tämä on joku murheellinen ilmaisu, joka kumpuaa jostain, en tiedä mistä. Hassua on, etten oikein osaa edes sanoa, käytänkö tuota sanaa puheessa vai tuliko se jostain vain näin kirjoitettuna. 

  2. Teidän tytön kohdalla ei ehkä näin ja parhaat mielikuvitusjutut lienee vasta tulossa mutta lasten leikeissä ehkä näkyy myös se, että kaikki on nykyään niin valmiina annettua ettei mitään tarvitse enää kuvitella. Leikkeihin löytyy usein oikeita tavaroita vastaavat jutut miniversioina. Lisäksi ympäristö luo lapselle paineita kasvaa nopeasti isoksi, mikä ei ole omiaan kannustamaan leikkiin ja kuvitteluun. 7-vuotiaani kaverit olivat sanoneet hänelle, että nukkekotileikki on lapsellista. Surullista. Minusta 7-vuotias on lapsi vaikka koululainen onkin ja hänen kuuluu vielä leikkiä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *