Ja yhtäkkiä Halloween on vuoden toiseksi suurin juhla
Aivan yhtäkkiä Halloweenista on tullut vuoden toiseksi suurin juhla heti joulun jälkeen. Miten tässä näin kävi?
Olemme yrittäneet olla lähestulkoon huomaamatta koko Halloweenia. Eihän meille 1970-luvulla syntyneille ja 1980-luvulla lapsuutensa viettäneille vanhemmille Halloween ole ollut mikään juttu, joten sitä ei pidä kovin merkityksellisenä edelleenkään.
Toki työpaikoilla on järjestetty naamiaisia ja toimistoa on koristeltu Halloweeniksi, mutta sekin on oikeastaan yleistynyt vasta kymmenisen vuotta sitten. Kotona emme ole juhlineet Halloweenia sitten mitenkään, mutta parina vuonna olen kaivertanut tyttäreni mieliksi kurpitsan koristeeksi.
Tänä vuonna koulun myötä Halloween lähtikin sitten aivan lapasesta.
7-v on askarrellut Halloween-koristeita viikon ajan sekä kotona, koulussa että kerhossa, ja erilaisia lepakoita, haamuja, kurpitsoita, kissoja, pääkalloja ja hämähäkkejä roikkuu nyt siellä täällä.
Viikko sitten hän alkoi suunnitella, millaiset Halloween-juhlat hän järjestäisi lastenhoitajan kanssa tiistaina.
Hän oli tainnut jo luovuttaa isin ja äidin suhteen ja saanut oman Maija Poppasensa innostumaan Halloween-juhlien järjestämisestä.
Näiden kotijuhlien lisäksi viikon sisään mahtuvat kyllä myös luokkakaverin Halloween-juhlat koko luokalle, koulun Halloween-päivä, iltapäiväkerhon Halloween-juhlat ja mahdollisesti vielä koulun Halloween-disko. Pojallakin on päiväkodissa oma Halloween-diskonsa.
Merkittävin tapahtuma näistä oli kuitenkin tiistain juhla omassa kodissa.
Sunnuntaina valmistelimme juhlia yhdessä: leivoimme verisiä sormikeksejä ja kaiversimme kurpitsoista kurpitsaperheen.
Tyttö suunnitteli kurpitsojen ilmeet ja kaiversi itse jopa yhden kurpitsoista.
Ostin muutamat paperikoristeet ja ledivalot kurpitsojen sisään, ja lapset pääsivät vielä leipomaan maanantaina äitinsä kanssa muffinsseja, jotka koristeltiin syötävillä silmillä.
Kun en löytänyt kaupasta pieniä sokerisilmiä, muffinssien päälle tuli pehmeät ja hyytelömäiset karkkisilmät. Tyttö oli nähnyt jossain kuvan hauskoista mandariinikurpitsoista, joten myös ne pääsivät herkkupöytään.
Juhlat olivat siis tänään, ja vieraaksi oli kutsuttu myös oman Maija Poppasemme puoliso. 7-v pukeutui kissaksi, 3-v halusi olla kurpitsa.
Kävimme Rouvan kanssa töiden jälkeen tekemässä mökillä viimeisiä puutarhatöitä ja pimeän laskeuduttua poikkesimme kodin kautta katsomassa, miltä Halloween-juhlat näyttävät. Hienoltahan ne näyttivät, ja lapsilla oli suunnattoman hauskaa.
On se nyt hyväksyttävä, että Halloween kuuluu tämän päivän lasten juhlaperinteisiin. Ehkäpä ensi vuonna järjestämme jo oman perheen Halloween-juhlat, joissa tarjoillaan kaikkea ihanan ällöä, ja vanhemmatkin pukeutuvat naamiaisasuihin.
If you can’t beat them, join them.