Kahdeksan

Hei, mitäs täällä tapahtuu?

Neiti 7-v on nyt Neiti 8-v!

Synttäreitä juhlittiin ihan oman perheen kesken, ja pohdimme, että kaverisynttärit voisi järjestää myöhemmin kesällä vaikkapa puutarhamökillä, jos vaan taivaalta tulisi vähän vähemmän räntää ja rakeita.

Vaikka ystäviä ei saatu mukaan juhliin, syntymäpäivästä järjestettiin muuten erityinen.

Aamu alkoi herkkuaamiaisella, ja hain aamulla Gateausta tuoreet croissantit aamiaispöytään.

Myös Herra 3-v odottaa jo kovasti omia synttäreitään, jotka ovat nekin hyvin pian, kesäkuun alussa.

Loppupäivä olikin sitten, ei kovinkaan yllättäen, lähes pelkkää Harry Potteria. Isosta paketista paljastui kovasti odotettu Lego Harry Potter Tylypahkan kellotorni.

Päätin myös, että nyt on aika aloittaa lukemaan sarjan neljättä kirjaa, Harry Potter ja liekehtivä pikari. Kirja on omasta hyllystäni, ja se on odottanut vain sitä, että pidän sopivana aloittaa kirjan lukemisen. Se alkoi tänään, ja neiti oli hyvin iloisesti yllättynyt.

Kolmas Harry Potter -teemainen lahja oli Dobble HP. Peli tuli tytölle täytenä yllätyksenä, ja hyvin iloisena sellaisena. Hän tunsi pelin perusversion iltapäiväkerhosta ja hämmästeli, miten tiesinkin, että hän pitää pelistä, ja että olinkin löytänyt sen vielä Harry Potter -versiona. ”Isi tietää kaiken”, totesin. Pelissä kisataan etsimällä pyöreistä korteista pareja, jotka ovat molemmissa korteissa. Peli on simppeli mutta yllättävän hauska.

Sitten hän vetikin luurit korvilleen, kuunteli Harry Potter ja Azkabanin vankia äänikirjana ja kokosi koko iltapäivän uutta kellotorniaan. Azkabanin vanki onkin ollut hänen lempikirjansa. Saimme sen yhdessä loppuun joskus joulun aikoihin, ja hän on sen jälkeen lukenut sen itse jo kahdesti (!) ja kuunnellut jo kerran aiemminkin äänikirjana.

Sitten olikin synttärikakun leipomisen vuoro. Sankarin toive oli britakakku (ylin kuva), resepti löytyy Rouvan blogista.

Syntymäpäivän viimeinen yllätys oli sushi-illallinen, joka on tyttären lempitoiveruokaa, mutta hän ei edes ymmärtänyt toivoa sellaista juhlapäivälleen. Sushit tulivat Oishi 18:sta Woltilla. Nam!

8-vuotias oli jännittänyt ja odottanut päivää kovasti, ja päivän päätteeksi hän oli, kuten arvata saattaa, väsynyt mutta onnellinen. Toivotaan, että saadaan juhlia vielä molempien lasten synttäreitä isommallakin porukalla.

Ja sitten voikin jännittää vielä yhtä lahjaa, jonka äiti lupasi vihdoin. Korvakorut, jos vain 8-v:n rohkeus riittää korvien rei’ittämiseen.

Kommentit (2)
  1. Onpa suloinen ajatus, että Potterien mukana voi kasvaa nytkin, vaikka niistä ei mitään laajempaa hypeä ole päällä.

    Itse olin tyttäresi ikäluokkaa juuri tuossa vuosituhannen vaihteessa Pottereiden ilmestyessä, ja kasvoin aivan kirjaimellisesti niiden kanssa. Innostuin sarjasta saatuani Viisasten kiven synttärilahjaksi muistaakseni vuonna 2000 täyttäessäni 7, ja tämän jälkeen luinkin vauhdilla muut jo ilmestyneet osat. Pykälää hurjemmat Liekehtivä pikari ja Feeniksin kilta eivät olletkaan vielä tuolloin ilmestyneet, joten niitä odotellessa tuli samalla kätevästi itsekin vähän kasvettua, ja ne tuntuivat kumpikin hyvin ikääni sopivilta sitten aikanaan 🙂

    Feeniksin kilta oli itse asiassa ensimmäinen kunnollinen kirja, jonka kanssa otin tuntumaa englanniksi lukemiseen (jos nyt osaan vuosia laskea, niin olin ehkä 4. luokalla?), kun en malttanut odottaa suomennosta. En tiedä mikä teillä on kieliopintojen suhteen suunnitelma, mutta itselleni tuo oli tuossa kohtaa mukava elämys.

    1. Kieliopinnothan ovat jo alkaneet! Helsingissä aloitetaan ensimmäinen vieras kieli jo ensimmäisellä luokalla, ja tytär aloitti englannilla. En tiedä, missä vaiheessa lukeminen onnistuu. Itse en olisi varmaan osannut lukea vielä englanninkielistä kirjaa neljännellä luokalla 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *