Kaksi kuukautta laskettuun aikaan

Taas on kuukausi vierähtänyt, ja Rouvalla on enää kolme viikkoa töitä jäljellä. Käsittämätöntä, miten nopeasti aika kuluu. Vauvalla alkaa olla voimaa sen verran, että Rouvan vatsa heiluu sen liikkeiden tahdissa, ja jotkin potkut ovat jo melko napakoita.

Sanovat, että lapsi on yhtä aktiivinen syntymän jälkeen kuin vatsassa ollessaan. Meille taitaa olla tulossa siis melkoinen jumppatyttö – sellainen, joka voimistelee erityisesti aamuyöllä kolmelta ja iltakahdeksalta. Niin tyttöhän sieltä siis on tulossa! Asia on tsekattu jo pariin otteeseen, joten aika suurella todennäköisyydellä arvio osuu oikeaan.

Kyllähän siitä voi erehtyä, kuten rouva kuuli taannoin hierojalla. Hierojalle ja tämän vaimolle oli kerrottu parin odottavan tyttöä. Vaimo oli ehtinyt kirjailla lapsen nimen vuodevaatteisiin sun muihin. Kun synnytyksen aika tuli, vaimolla oli joitain pieniä komplikaatioita, joiden vuoksi lasta tsekattiin vielä ultraäänellä. Isä oli tiedustellut kätilöltä, onko tytöllä kaikki hyvin. Tämä oli katsonut isää hämmentyneenä ja kertonut, että kaikki näyttää olevan hyvin – mutta ei siellä vatsassa tyttöä ollut. Kaikenlaista.

Miten yleisiä nämä erehdykset ovat, ja onko jollekin teistä käynyt samoin?

Ja hyvää naistenpäivän iltaa kaikille äideille ja tyttärille!