Karitsa-makaronilaatikko

Minulta kysyttiin juuri, syömmekö aina niin hienoja ruokia kuin mitä esittelen blogissa ja voisinko tehdä juttuja myös tavallisista ruoista.

Niin, mitäs siihen sanoisi? Itselleni ei tule mieleen juuri nyt yhtään erikoisuutta, joka olisi tehty vain tätä blogia varten. No, ehkä se appelsiini-salmiakkijäätelö viime vuonna, mutta kyllä tämän blogin sisältö on muuten meillä ihan arkea, samoin ne ruoat, joita Rouva sisällytti kirjaansa.

Mikä sitten on tavallista ruokaa? Jos tavallisuudella tarkoitetaan perunoita ja ruskeaa kastiketta tai kalapuikkoja niin ne eivät kuulu arkeemme, eivät myöskään einekset. Risottoja ja pastaa syömme usein, samoin esimerkiksi tomaattikastiketta ja lihapullia, ja ne ovat esiintyneet myös täällä.

Rouvan ruoanlaitto perustuu pitkälti siihen, että raaka-aineita valmistellaan iso satsi silloin kuin siihen on aikaa, yleensä viikonloppuna. Paahdettua porkkanaa, punajuurta, paprikaa ja parsakaalia on siis lähes aina valmiina jääkaapissa odottamassa ruoanlaittoa, ja niistä saa valmistettua nopeasti jonkin pastan tai vokin. Meillä se on tavallista.

Toinen hyvin tavallinen ja yleinen ruoka ovat erilaiset uunivuoat kuten tällainen karitsa-makaronilaatikko, jota söimme juuri tällä viikolla. Ja myös edellisellä. Eli tässä yksi tavallistakin tavallisempi ruoka suoraan tavallisesta arjesta. Tarjoillaan ketsupin kanssa.

IMG_2302.jpg

Laatikko on saanut innoituksen Hanna Gullichsenin Safkaa 2 -kirjan karitsalootasta mutta on yksinkertaistetumpi. Siihen on myös upotettu kesäkurpitsaa, jota oli tänä vuonnakin tarjolla enemmän kuin tarpeeksi.

Karitsa-makaronilaatikko

Ainekset

  • 2 sipulia
  • 2 varsisellerin vartta
  • öljyä paistamiseen
  • 500 g karitsan jauhelihaa
  • 3 valkosipulinkynttä
  • 3 keskikokoista kesäkurpitsaa
  • tuoretta yrttiä kuten lehtipersiljaa tai basilikaa
  • 2 prk tomaattimurskaa
  • suolaa
  • mustapippuria
  • 500 g kuivaa pastaa (penne tai fusilli)
  • pala juustoa

Valmistaminen

  1. Hienonna sipulit ja varsisellerin varret ja kuullota niitä öljyssä tilavassa kattilassa. Lisää jauheliha ja jatka paistamista
  2. Hienonna valkosipulinkynnet, kesäkurpitsa ja yrtit ja lisää ne kattliaan. Lisää tomaattimurska ja hauduta kastiketta puolisen tuntia, kunnes kesäkurpitsa on sulautunut kastikkeeseen
  3. Mausta hautunut kastike suolalla ja mustapippurilla
  4. Laita pasta uunivuokaan ja kaada kastike pastan päälle. Sekoita
  5. Raasta juusto ja ripottele juustoraaste vuoan pinnalle
  6. Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes juustoraaste alkaa ruskettua.
Kommentit (14)
  1. Vanha sininen
    20.10.2014, 08:11

    Hienoa arvostelu tänään gastronaatista Metro-lehdessä! Onnea. Käykääs poimimassa julkisista talteen 🙂

    1. No niinpäs olikin. Oli niin pieni, etten meinannut huomata 🙂

  2. pikkukalanen
    18.10.2014, 15:32

    Minä tässä, joka kysymyksen alunperin esitin, kiitos kun tartuit siihen 🙂 Hmm, taitaa olla juurikin niin, että itse pidän näitä teidän ruokia jotenkin ”hienoina” siksi kun ne on tehty erilailla kuin mitä itse teen. Esimerkiksi nyt tämä resepti, makaroonilaatikko on minunkin mielestäni yksi ”tavallisimmista” ruuista. Mutta heti kuulostaa hienommalta kun se on tehty karitsanlihasta eikä mistään perus sika-naudasta 😀 Ehkäpä ruokien hienous siis piileekin juuri näissä itselleni vieraammissa raaka-aineissa (en ole koskaan tehnyt mitään karitsanlihasta), ja eiköhän myös kauniilla asettelulla ja hyvillä kuvilla saa ruuat näyttämään ”hienommilta” kuin mitä omassa keittiössä ;D Itselläni olisi kyllä petrattavaa ruuanlaitossa, sorrun juurikin esim. kalapuikkoihin valitettavan usein, ne ovat vaan niin helppoja… Arvostan todella paljon sitä, että jaksaa tehdä itse ja laadukkaita ruokia! Toivottavasti alkuperäinen kommenttini ei ollut mitenkään loukkaava 🙂 Mun pitäis ottaa oppia teidän ruoista! 😉

    1. En loukkaantunut 🙂 Tuo karitsanliha on meillä ihan arkikäytössä kahdesta syystä. Ensinnäkin pidämme sen mausta. Toisekseen Rouva luopui aikoinaan lihansyönnistä eettisistä syistä, ja nyttemmin hän on ottanut lihan takaisin ruokavalioonsa, mutta vain eettisesti tuotettuna. Meillä syödään siis lihat joko luomuna tai riistana. Karitsa ei ole aina luomua, mutta kuulemma eläinten elinolot vastaavat luomutuotantoa. Hintansa puolesta taas luomunaudalla ja karitsalla ei ole suurta eroa, ja koska lihaa ostetaan meille sen verran vähän, merkitys talouteen on olematon. Mutta sen mitä voi oppia helposti on, että aivan perusruokiakin voi tuunata yrteillä tai vaikkapa lihapulliin lisätä fetajuustoa. Pienillä lisäyksillä arkinen ruoka onkin heti vähän ”hienompaa”.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *