Kolme kuukautta laskettuun aikaan

Minusta tulee pian isä. Vaimostani tulee äiti. Ajatus tuntuu edelleen vieraalta ja kaukaiselta, vaikka siihen on ehtinyt totutella jo lähes puolen vuoden ajan. Ensimmäisiä jännityksensekaisia viikkoja lukuun ottamatta odotusaika on kulunut todella nopeasti. Siitä ovat pitäneet huolen putki- ja keittiöremonttimme, joista olen kirjoittanut Putkiremonttipäiväkirja-palstallani nimellä Kimmo T.

img_0333.jpg

Laskettu aika lähestyy nyt kiihtyvällä vauhdilla, ja rouva jää jo ensi kuun lopussa vapaalle töistään. Lapsen tuloon ei ole valmistauduttu juuri mitenkään, emmekä ole tehneet yhtä vilttiä lukuun ottamatta mitään lapseen liittyviä hankintoja.

Tavaroita saa kaupasta, ja rouvan ystävä toimitti jo valmiin ostoslistankin. Vaikeampaa onkin valmistautua siihen elämänmuutokseen, jonka lapsi tuo mukanaan. Joudun varmasti toteamaan, että kaikkiin harrastuksiin ei enää riitä aikaa. Omasta bändistäni en kuitenkaan tingi.

Tervetuloa seuraamaan, miten isäksi valmistautuminen sujuu, ja mihin kaikkeen hyperaktiivisen kaupunkilaisisän aika riittää. Jatkan Putkiremonttipäiväkirjasta tutulla tyylillä eli toiset jutut kertovat itse aiheesta, toiset aiheen vierestä. Uuden keittiömme myötä olemme jälleen päässeet laittamaan ruokaa, joten ruokajuttuja on varmasti luvassa. Samoin sisustusta, sillä keittiön siirtämisen myötä myös muiden huoneidemme järjestys muuttui täysin. Enkä pääse vieläkään eroon remonteista: vanha keittiömme pitäisi muuttaa aika pian lastenhuoneeksi, ja kesämökillemmekin on suunnitteilla kaikenlaista.

Kommentit (15)
  1. Hei Karkki, hauskaa että jatkat tämän palstan parissa! Joo, kyllä tuo remonttivaihe olisi ollut huomattavasti hankalampaa pienen toukan kanssa. Se olisi varmasti tullut myös huomattavasti kalliimmaksi, kun olisi pitänyt muuttaa remontin alta johonkin ihan oikeaan asuntoon (ei sinne 20 neliömetrin yksiöön, jossa oli huojuva parvisänky), ja olisimme varmaan joutuneet myös jatkamaan evakkoasumista keittiön valmistumiseen saakka. Ehkä se olisi tosin silloin valmistunut vähän rivakammin..? Mutta respectiä sinne 😉

  2. Hauskaa, että jatkat tällaisella aiheella. Seurasin kauhulla putkiremppaanne, joka alkoi hetkeä ennen omaani, mutta päättyi vasta omani jälkeen. Pääsin huomattavasti helpommalla (en ilman vaikeuksia), mutta varauduin pahempaan.

    Meillä tämä teidän toinen projekti on ensi viikolla jo vaiheessa 10kk, joten ehkä hieman levollisemmin mielin voin seurata tätä blogia 🙂 Tosin voinen todeta, että teidän järjestys projekteissa on parempi – ei ollut ihan kivutonta ja kepeää kokea täydellistä putkiremppaa neiti 0-7 kk:n kanssa.

     

     

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *