Mahdoton tappaa

”Palmuvehkaa on lähes mahdotonta tappaa” (Yle.fi, 22.2.2010).

Haaste otettu vastaan ja kaksi vehkaa hankittu Ikeasta.

img_2857_1.jpg

Luovuimme viimeisistä viherkasveistamme, kolmesta kituvasta peikonlehdestä, kun putkiremontti alkoi. Ne ehtivätkin kärsiä olohuoneessamme jo yllättävän pitkän. 

”Vehka kaipaa lisää vettä vasta siinä vaiheessa, kun sen lehdet lerpahtavat, tai niiden väri hieman haalistuu.” Kuulostaa erittäin sopivalta. Yritän kyllä silloin tällöin muistaa kastella kasveja, mutta se vaatii juuri sen, että kasvi itse osaa pyytää vettä.

Rouva taas suhtautuu viherkasveihin kuin leikkokukkiin. Ne tulevat, näyttävät hetken kauniilta ja kuihtuvat pois. Yleensä hoidon puutteesta. ”Miksi kasvien pitää kasvaa”, hän ihmettelee ja ajattelee, että kasvit pysyvät pieninä ja söpöinä, kun niitä ei kastele.

Onkin hämmentävää, että Rouva muuttuu kesäisin landella oikeaksi viherpeukaloksi, jonka yrttipenkki puskee oreganoa ja minttua niin että ne lähes syrjäyttävät muun kasvillisuuden lähiympäristöstä.

Minttua… mojitoa… mmm… kesä…

Kommentit (12)
  1. mä palellutin omani aikanaan. vehka viihtyi kesäisin parvekkeella, mutta kerran siirsin sen sinne liian aikaisin. Ikeasta uus ja taas mentiin

  2. Lyy: Kiitoksia vinkistä. Lukaisin myös sen Wikipedia-artikkelin. Emme ehkä kaipaa sellaista siemensyöksijää nurkkiimme 😉

    anbeau ja mari vanamo: Kiva kuulla. Ja afrikantähdikki näyttää kyllä nätiltä. Ehkä uskallamme jossain vaiheessa kokeilla jotain kukkivaakin. Kunhan se vaan selviää huomattavia aikoja ilman vettä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *