Naurava takiainen

Mikä on tarttuvampaa kuin nuha? Vauvan nauru.

Leveää hymyään Neiti on väläytellyt jo pari kuukautta, ja riemunkiljahdukset ovat säestäneet sitä useamman viikon ajan. Viime viikolla hän alkoi yllättäen hekotella ääneen nähdessään jotain superhauskaa. Eihän sitä voi vastustaa.

Hersyvän naurun saattaa saada aikaan vaikkapa Sophie-kirahvi, jolla voi treenata myös toista viime viikon uutta juttua: puristusotetta.

Neiti on nyt siis löytänyt kätensä ja ymmärtänyt, että niillä voi tehdä asioita.

Erityisen mukavaa on työntää molemmat kädet yhtäaikaa suuhun ja maiskutella kovaäänisesti, mutta niillä voi myös ottaa kiinni asioista. Hän saattaa takertua yllättäen aurinkolaseihini tai äitinsä hiuksiin tai roikuttaa hoitopöydällä ollutta pyyhettä mukanaan pitkin asuntoa.

Kunpa hän pian oppisi myös sen, että jos tutin vetää pois suusta, sen voi laittaa takaisin samaa reittiä.