Vaippajuttuja

Nyt kun vauva-arkea on takana jo yli puoli vuotta, uskallan vähitellen ottaa kantaa vauvanhoitoon ja vauvanhoitotarvikkeisiin. Aloitetaan vaipoista.

2012-11-18-1491_1.jpg

Yksi tämän palstan kuvaukseenkin viime helmikuussa nostamistani kysymyksistä oli, voiko niitä kestovaippoja muka oikeasti käyttää. Puolen vuoden kokemuksella voin nyt sanoa, että kyllä voi.

Siirryimme kertakäyttövaipoista kestovaippoihin, kun tyttö oli parin viikon ikäinen. Aivan ensimmäisinä päivinä kestovaippoja ei kannata käyttää, vaan on hyvä odottaa, että tervaakin tahmeampi lapsenpihka muuttuu maitovelliksi.

Vaikka aivan ensimmäiset yritykset tuntuivat toivottomilta ja vaipat valskasivat, meistä tuli kuitenkin aika pian hyvin tehokkaita sekakäyttäjiä. Päivät vedetään kestovaipoissa ja yöksi vaihdetaan kertakäyttöinen vaippa, joka tuntuu kuivemmalta lapsen ihoa vasten.

Vaipat huuhdellaan käytön jälkeen vedellä ja pahimmat tahrat putsataan saman tien sappisaippualla. Huuhdellut vaipat väännetään kuiviksi ja kerätään vaippapyykkikoriin, joka on pieni muoviastia kylpyhuoneessa. Sieltä ne pestään joka toinen päivä ja kuivatetaan kylpyhuoneen rättipatterilla, jonka olemassaoloa olemme ehtineet kiittää jo monesti.

2012-11-18-1486.jpg

Onnistuimme kestovaippojen käytössä jopa mökkilomallamme, tosin vaippapyykillä ei käyty anoppilassa aivan joka toinen päivä. Mökillä kestovaipat olivat käteviä myös siksi, ettei vaipparoskaa tullut niin paljoa kuin pelkillä kertakäyttövaipoilla olisi tullut. Roskat kun piti kuskata useamman kilometrin päähän.

On vaipparoskan vähyys mukavaa myös kotioloissa. Varsinkin ensimmäisinä kuukausina vaippaa vaihdettiin parin tunnin välein, ja se oli joka kerta täynnä tavaraa. Eipä jäänyt sitten haisemaan sisälle.

Kertakäyttövaippoina olemme käyttäneet biohajoavia Nature Babycare -vaippoja, ja kestovaipoista käytössä ovat olleet ImseVimse, BumGenius, DreamNappy ja Muksut. Suurimman osan käyttämistämme vaipoista olemme saaneet Rouvan ystävättäreltä käytettyinä, parit tulivat äitiyspakkauksessa ja muutamat on löydetty kirpparilta.

Kestovaipoista parhaalta käytössä on tuntunut BumGenius-taskuvaippa, Jenkkilästä.

2012-11-18-1507.jpg

BumGenius on vuotanut vain harvoin, ja sisäpuolen kangas tuntuu kosteanakin miellyttävältä. Vaipan sisään saa runsaasti lisäimuja, ja sen pukeminen on yhtä helppoa kuin kertakäyttöisen. Vaipan kokoa voi säätää neppareilla kolmeen kokoon. Vaipat ovat myös kestäviä: näillä vaipoilla on kasvatettu aiemmin jo yksi vauva taaperoksi, ja vaipat eivät näytä lainkaan kuluneilta.

Lähestulkoon yhtä tyytyväisiä olemme olleet kotimaiseen DreamNappyyn (alla vasemmalla). Se on ollut käytössä yhtä miellyttävä kuin BumGenius, mutta siinä ei ole samanlaisia säätöneppareita. Myös tämä vaippa on ollut käytössä yhdellä tytöllä ennen meidän tytsyämme, ja hyvin se on kestänyt.

Sen sijaan äitiyspakkauksen Muksut-taskuvaippa (alla oikealla) taas on pahasti nyppyyntynyt sisäpuolelta muutamassa kuukaudessa. Muksu-vaippa on malliltaan myös sellainen, että sitä on voitu käyttää vasta vähän aikaa, mutta se alkaa tuntua jo nyt pieneltä.

2012-11-18-1505.jpg

Kaikki yllämainitut vaipat olivat liian isoja aivan vastasyntyneelle, ja alussa käytimme ImseVimsejä, joissa ei ole vastaavaa taskua. Niissä lapsi joutuu olemaan märkä puuvillarätti vasten ihoa, mikä ei varmasti tunnu mukavalta. Näissä vaipoissa on sattunut myös eniten yli- ja ohivuotoja. Nyt ne kyllä alkavat jo käydä pieniksi.

2012-11-18-1502.jpg

On siis hyvä huomioida, että kestovaipoissakin on eroja, ja jokin vaippa voi toimia paremmin kuin toinen. Vaippoja myös tarvitsee kassillisen, jotta niitä riittää pariksi päiväksi. Pelkillä äitiyspakkauksen kestovaipoilla kestoilun aloittaminen ei olisi onnistunut.

Muista kestovaipoista pitää vielä sanoa, että Lyllypyllyjä tai Nallukkapallukoita emme ole kokeilleet, enkä vieläkään tiedä mistä hahtuvista ne Hahtuvahullun vaipat koostuvat.

Suhteet Oma elämä Ystävät ja perhe

Remonttikonsultti, osa 6: Seinien pohjatyöt

Ostimme asuntomme tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 2003 ja päätimme muuttaa sinne maaliskuun ensimmäisenä. Kuvittelimme, että ehdimme kunnostaa sekä lattiat, seinät että katon tämän kuukauden aikana. Yhtenä päivänä poistetaan tapetit, toisena tasoitetaan seinät ja kolmantena ne maalataan. Vai miten se menikään? No, ei sinne päinkään.

141-4154_img.jpg

Ongelma ei ollut seinissä oleva lika ja tauluista jääneet haamukuvat vaan kaikki se, mitä lian alla oli.

141-4190_img.jpg

Tapettien poistaminen

Vanhat tapetit neuvotaan irrottamaan kastelemalla ne vedellä tai liisterillä ja vetämään irti kokonaisina vuotina. Menetelmä ei vain toimi silloin, jos seinissä on noin seitsemän kerrosta tapettia, joiden välissä on vielä maalikerroksia.

142-4223_img.jpg

Tapetit eivät halunneet irrota seinistä millään. Kun käytimme yhden päivän pelkästään olohuoneen seinäpaperien repimiseen, ymmärsimme kaksi asiaa. Emme ensinnäkään saisi seiniä puhtaaksi pelkällä vedellä ja metallilastalla. Emme myöskään ehtisi putsata kaikkien huoneiden seiniä ennen muuttoa.

Myöhemmin otimme käyttöön myös tapetinpoistoaineen, mutta sekään ei purrut maalilla kuorrutettuihin kerroksiin.

142-4231_img.jpg

Tapetit irtosivat siis kemiallisen liuotuksen ja mekaanisen raaputuksen yhdistelmänä muutama neliösenttimetri kerrallaan. Seiniin jäi kuitenkin sen verran tapetinrippeitä, että ne oli vielä hiottava puhtaiksi koneellisesti.

142-4244_img.jpg

Seinien tasoittaminen

Kun seinissä oli vielä tapetit, ne peittivät kaikki kuhmut ja kuopat alleen. Nyt ne tulivat kuitenkin esiin, ja lisäksi saimme metallilastoillamme aikaiseksi uusia koloja, joten seinät oli hiomisen jälkeen vielä tasoitettava.

Yritin ensin tasoittaa pelkkiä yksittäisiä koloja. Jälki oli hirveää. Pari kertaa meille suositeltiin, että seiniin vedettäisiin 10 millimetrin kipsilevyt, mutta siihen emme lähteneet. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ylitasoittaa jokainen seinä lattiasta kattoon.

Se sai kuitenkin jäädä odottamaan sitä, että lattiat oli hiottu ja maalattu. Päätimme myös keskittää kaikki voimamme olohuoneeseen ja eteiseen, jotta meillä olisi jokin paikka, johon muuttaa muutaman viikon päästä.

142-4260_img.jpg

Kun lattiat olivat kuivuneet, aloitimme seinien tasoittamisen. Aikaa muuttoon oli kaksi viikkoa.

Tasoitteena käytimme Teknos Silora LF -valmistasoitetta, jolla voi tehdä korkeintaan 4 mm paksun tasoitekerroksen. Isompiin koloihin kannattaa valita karkeampi tasoite, kuten Silora LG, jolla voi täyttää jopa 3 cm syviä koloja. Myöhemmissä remonteissamme käytimme Tikkurila Presto -tuotteita, joista löytyy vastaavat karkea- ja kevyttasoitteet. Tarvittavaa tasoitteen määrää on vaikea arvioida, mutta itse käytimme noin 20 – 30 kg valmistasoitetta per huone.

Kovat ja kiiltävät pinnat kuten maalatut seinät tulee hioa himmeiksi tai käsitellä tartuntapohjusteella eli primerillä ennen tasoitteen levittämistä.

Ennen kuin aloitat seinien tasoittamisen, pyyhi seinät huolellisesti kostealla, jotta niihin ei jää irtopölyä. Pölyiseen seinään levitetty tasoite saattaa lähteä kuoriutumaan irti seinästä sitä maalattaessa. Tämä on koettu kantapään kautta.

145-4575_img.jpg

Rouvasta kehittyi seuraavan viikon aikana varsinainen tasoitusmestari. Hän teki niin tasaista jälkeä, että ihastelemme sitä edelleen, lähes kymmenen vuotta myöhemmin.

Tasoittamisessa tulee käyttää leveää lastaa, runsaasti tasoitetta ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia vetoja. Pienet korjaukset ja nurkat voi tehdä pienellä, n. 10 cm leveällä kumilastalla. Enempää on vaikea neuvoa kirjallisesti, ja oikeat ranneliikkeet oppii vain kokeilemalla. Ei kannata hermostua, vaikka ensimmäiset vedot epäonnistuisivat.

145-4577_img_-_version_2.jpg

Kun seinät on tasoitettu tasoitteella ja tasoite on kuivunut, seinät on hiottava kauttaaltaan. Joko koneella, levymopin näköisellä hiomatuella tai käsin. Suosittelen hiomatukea, jonka voi kiinnittää varren päähän. Reunojen ja hankalien paikkojen hiomisessa kannattaa käyttää puupalikkaa, jonka ympärille kääritään hiomapaperi.

Sopiva hiomapaperin karkeus on 100 – 150. Sitä karkeampi (alle 100) tekee tasoitteeseen liian isoja naarmuja ja sileämpi (yli 150) puolestaan ei hio pintaa tarpeeksi.

Ensimmäisen tasoittamisen jäljiltä seiniin saattaa jäädä vielä korjattavaa: pieniä epätasaisuuksia, uria tai ilmakuplia. Niitä voi korjailla paikallisesti, ja tarvetta tehdä uusi ylitasoitus lattiasta kattoon tuskin on.

142-4279_img.jpg

Hiomisen jälkeen seinät olivat maalausvalmiit, ja muuttoonkin oli aikaa vielä viikko. Ja kas, joku ehti maalata katonkin tässä välissä.

142-4284_img.jpg

Sitten edessä oli sama urakka muissa huoneissa, mutta niiden kimppuun kävimme vasta muuton jälkeen.

143-4314_img.jpg

Makuuhuoneen seinät saatiin samaan tilaan maaliskuun puolivälissä.

145-4542_img.jpg

Ruokasalin (nykyisen keittiön) seiniä rapsuttelimme ja tasoitimme vielä huhti-toukokuun vaihteessa.

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 – 2005 ja 2011 – 2012.

Edelliset osat:
1: Asunnon ostaminen
2: Asunnon pohjaratkaisu
3: Mallintaminen SketchUpilla
4: Remontinhallinta
5: Lautalattiat

Koti Remontointi Sisustus DIY