Nyt harmittaa. Kovasti. Näin lievästi sanottuna.

Mökin terassia on rakennettu niin kovalla tohinalla, että juuri muuta ei ole ehtinyt tehdä. Kiitos isäni, terassin runko on jo muutaman kakkosnelosen naulausta vaille valmis, ja seuraavaksi voisi alkaa asentaa kansilautoja. Vaan kun ei voi.

Kansilaudat pitäisi ennen ruuvaamista käsitellä Uulan puunsuojaöljyllä. Aine kuivuu kyllä nopeasti, mutta se vaatii oikeat olosuhteet: ilman suhteellisen kosteuden on oltava alle 80 %, ja kaikkein mieluiten ilman pitäisi olla aurinkoinen. Missään tapauksessa ei saisi sataa, etteivät laudat kastu. Ja voi perkele, kun mökkimme sijaitsee juuri siellä, mihin sääennusteiden synkin sadepilvi on sijoitettu koko viikoksi. Tällaista ei osattu edes pelätä.

Syy tälle kiireelle ja tohinalle on se, että tytön nimijuhlat piti järjestää täällä tulevana lauantaina. Nyt on selvää, että terassi ei valmistu lauantaiksi, joten juhlat on siirrettävä muualle. Eipä täällä mitään juhlia olisi muutenkaan mukava pitää, jos vettä tulee kaatamalla. Varasuunnitelmaa meillä ei ollut.

Kävimme tarkastamassa lankomiehen navetan vintin, joka olisi muuten voinut toimiakin tilana, mutta navetan haju oli liian voimakas. Muista piharakennuksistakaan ei tuntunut olevan apua, mutta sitten Rouva keksi kurkistaa isoon piharakennukseen, jota kutsutaan riiheksi.

Riihen sisällä on toinen pienempi rakennus. Se on se alkuperäinen riihi, jonka ympärille uudempi rakennus on pystytetty.

Tästähän voisi saada aika tunnelmallisen paikan, kun vaan peräkärry ja tuo sininen vehje kärrätään pois, lakaistaan vähän lattiaa, koristellaan tila ja rakennetaan jostain pöytä.

On se ainakin kaikista huonoista vaihtoehdoista paras.