Erikoista kevättä on seurannut hyvin erikoinen kesäloma. En ole poistunut koko lomallani kertaakaan Helsingistä, ja nyt kun Rouvan loma loppui tänään, minkäänlaisia reissuja ei ole varmaankaan luvassa myöskään jäljellä oleville kahdelle lomaviikolleni.

Sen lisäksi, että emme ole käyneet missään, emme ole myöskään tehneet mitään kodin ja puutarhamökin ulkopuolella. Olemme olleet koko perheen kanssa vuorotellen yskäisiä, ja vaikka olemme pojan kanssa saaneet myös koronatestistä negatiivisen tuloksen, emme ole viitsineet lähteä pidättelemään yskää juurikaan lähimpiä ruokakauppoja kauemmas. Tyttären saattelin vielä kerran Kivinokan uimarannalle, mutta ilmojen viilennyttyä, sitäkään ei ole enää tarvinnut tehdä.

Vielä on toivoa, että yskä helpottaisi sen verran, että pääsisimme edes kerran Lintsille, seikkailupuistoon ja ulos syömään, mutta pienetkään kotimaanmatkat eivät tunnu kovin todennäköisiltä. Ja täytyy sanoa, että ottaa se vähän koville levottomalle luonteelleni. En ole lainkaan tottunut tällaiseen paikoillaan olemiseen, mutta tulihan sitä toisaalta harjoiteltua jo koko kevät.

Kotoilusta ja mökkeilystä on nyt ehditty sitten nauttia koko rahalla, ja olen edistänyt omia pikkuprojektejani, jotka vaativat pidempää oleskelua mökillä.

Suurin saavutukseni oli oven lasitus perinteisin menetelmin pellavaöljykitillä. Lasituksessa on monta työvaihetta vanhojen ikkunoiden irrottamisesta ja rapistuneiden maalien poistosta alkaen..

Ikkunoiden kittaus vaati myös oven irrottamisen paikoiltaan viikon ajaksi. Hommasin oviaukkoon vetoketjuoven, joten kuljimme koko viikon mökille kuin telttaan.

Pohjamaalasin karmit pellavaöljymaalilla, kiinnitin lasit paikoilleen pellavaöljykitillä ja välimaalasin kitin kertaalleen. Maalattu kittikerros voidaan hioa lopullista maalausta varten vasta parin viikon päästä.

Nyt ovi on jo paikoillaan ja pohjamaalattu valkoiseksi, mutta maalaaminen jatkuu, kun seuraavan kerran luvataan muutaman päivän poutaista jaksoa.

Kerron lisää tästä projektista ja perinnelasituksesta, kun koko projekti on tehty loppuun ja ovi saanut lopullisen värinsä.

Toinen projekti, jota olen ehtinyt edistää, on kukkapenkkien reunustaminen vanhoilla kattotiilillä. Yksi penkeistä on nyt reunustettu kokonaan, mutta monta reunusta on vielä jäljellä, enkä yritäkään saada tehtyä kaikkea tänä kesänä.

Lapset ovat ottaneet tämän staycationin todella hyvin, eikä kumpikaan ole oikein osannut edes kaivata sen kummempaa ohjelmaa. Viikon suurin ohjelmanumero oli äidin ja tyttären pyöräretki Kyläsaaren Kierrätyskeskukseen, josta he löysivät mm. kaksi Barbie-nukkeja ja kasan kankaita ja huiveja, joista tehdä vaatteita nukeille.

8-v:llä on ollut seuraa mökkinaapureista, ja parina sadepäivänä puuhaa on löytynyt myös mökin sisältä. Pidettiinpä mökillä yksi leffapäivä sipseineenkin.

Puutarhan ja kasvihuoneen sato alkaa kypsyä, ja olemme herkutelleet lähes päivittäin oman maan perunoilla, kasvihuonekurkuilla ja tomaateilla.

Kesän uutuus, tarhapapu osoittautui niin herkulliseksi ja hyvin kasvavaksi, että sitä laitamme myös ensi kesänä.

Viime keskiviikon treffi-iltana teimme Rouvan kanssa sienestysretken syvemmälle Herttoniemeen.

Siltä reissulta mukaan tarttui enemmän mustikoita kuin sieniä, mutta toisena päivänä Rouva kävi vielä toisenkin kerran sienessä, ja löysi riittävästi aineksia kantarellikastikkeeseen.

Yhtenä iltana pidimme mökkinaapureiden kanssa yhteiset grillijuhlat hampurilaisten merkeissä.

Toisena iltana saimme vieraaksi ystävämme Natan ja Jontten.

Vadelmat ja herukat ovat kypsiä, ja Rouva keräsi niitä – luvan kanssa myös naapurin puolelta – ihan säilöttäväksi asti.

Mökillä oli kivaa olla, mutta oli myös kiva palata eilen kotiin. Ainakin muutamaksi yöksi.

Mökille palataan toki vielä, mutta nyt elättelen toiveita, että pääsisimme vielä seuraavan parin viikon aikana nauttimaan kesäisen Helsingin muustakin tarjonnasta.