Toivepostaus: Meidän arkirytmimme
Kyselin eilen Instagramissa, mistä aiheista seuraajani haluaisivat lukea blogista. Ajatukseni olivat niin pahasti työasioissa, että vaikka olisi ollut aikaa kirjoittaa, mielessä ei ollut yksinkertaisesti muuta kuin kohdennettujen tarjousten konfigurointi ja niiden testaus. Sainkin vastaukseksi niin monta kivaa postausideaa, että saisin pelkästään niillä täytettyä blogin moneksi viikoksi.
Ensimmäiseksi toivepostaukseksi valitsin ehdotuksen, jonka sain aivan ensimmäisenä: millaiset ovat arkirytmimme ja -rutiinimme.
Teemme molemmat hyvin säännöllistä työtä, joka ajoittuu ns. virka-aikaan. Emme tee pitkiä päiviä, keskimäärin 37,5 tuntia viikossa riittää yleensä, ja ylitöillekään ei ole oikein aikaa, kun on elämässä niin paljon kaikkea muuta. Rouva pyrkii pitämään joka viikko vähintään yhden etätyöpäivän, jos hänellä ei ole palavereja, ja itse taas teen työni mieluiten toimistolla. Voisin tehdä myös etätöitä, mutta en halua.
Useimpina aamuina vien itse lapset päiväkotiin ja kouluun, ja Rouva noutaa heidät. Joka torstai on kuitenkin minun vuoroni hakea lapset, sillä Rouva käy torstaisin omalla balettitunnillaan, ja silloin menen itse töihin jo kahdeksaan ja lähden neljältä.
Rouva herää aamuisin ensimmäisenä, 6.30, sillä hän haluaa nauttia aamukahvinsa rauhassa ja lukea paperista Hesaria keittiön sohvalla ennen kuin muut heräävät. Oma kelloni soi 6.50, ja yleensä heti kellonsoiton jälkeen tarkistan puhelimesta pelini analyytikat edelliseltä päivältä (jep), ja sitten luen Hesarin tuoreimmat uutisotsikot puhelimesta ennen kuin menen herättämään lapsia klo 7.
Ensimmäisenä käyn poimimassa 7-v:n lastenhuoneen yläpedistä ja halimme hetkisen sängyllämme ennen kuin kannan hänet sylissäni äidilleen keittiön sohvalle. Sitten herättelen ja halin 3-v:n, ja hänkin saa kelliä vielä äitinsä sylissä keittiössä. Laitan isommalle aamupuuron mikrossa (kaurapuuro, 4 minuuttia täydellä teholla, keitän puuron nykyisin maitoon). Valmiin puuron päälle laitetaan hedelmiä tai marjoja, joskus myös hilloa.
Pienempi yritetään sitten saada ulkovaatteisiin 7.45 mennessä, jolloin lähdemme kohti päiväkotia. Ehdin päiväkodista takaisin n. 8.05, jolloin tyttö on toivottavasti odottamassa jo ulkovaatteissa ja ehdimme kouluun klo 8.15. Kouluun mennään joka aamu samaan aikaan, ja koululla on myös aamupäiväkerho niinä päivinä, kun koulu alkaa vasta yhdeksältä.
Tyttö haetaan iltapäiväkerhosta yleensä puoli viisi ja poika päiväkodista sen jälkeen, noin 16.45. Tytöllä on maanantaisin taidekoulu, joka alkaa jo neljältä, ja Rouva vie hänet vielä toistaiseksi sinne. Jos itselläni ei ole mitään menoja, haen tytön taidekoululta samalla, kun tulen töistä kotiin.
Tiistaisin on saunailta, silloin ei ole muita menoja.
Keskiviikkoisin on lastenhoitajan päivä, ja jos meillä on Rouvan kanssa suunnitteilla jokin ravintola-illallinen, teatteri, konsertti tai muu meno, pyrin järjestämään sen juurikin keskiviikolle. Tyttö käy keskiviikkoisin tanssitunnilla, ja hoitaja vie hänet sinne ja leikkii tai lukee pojan kanssa tanssikoulun aulassa tanssitunnin ajan.
Torstaisin, kun on oma vuoroni hakea lapset, emme yleensä tee muuta kuin vain olemme kotona. Tyttö on jatkanut myös viulutuntejaan, mutta sovimme opettajan kanssa, että hän käy nyt meillä kotona joka toinen viikko torstaisin ja käy hakemassa tytön iltapäiväkerhosta niin päivinä. Kun tulemme kotiin pojan kanssa, viulutunti on jo pidetty, eikä tarvitse enää lähteä mihinkään.
Perjantait pyritään pitämään menottomina ja ollaan vain kotona.
Viikonloput ovat tietysti hyvin vaihtelevia, mutta lauantai on se päivä, jolloin käyn hoitamassa kauppa-asiat. Maitoa ja jotain pientä haen sen lisäksi kerran viikossa viikon puolivälissä. Pojallakin on nyt yksi oma harrastus, ja hän käy tanssitunnilla samassa tanssikoulussa kuin tyttö, ja tanssitunti on sunnuntaiaamuisin.
Iltaruoka syödään joka päivä kuuden jälkeen, viimeistään puoli seitsemältä. Lapsille annetaan iltapala (jogurttia ja mysliä) puoli kahdeksan.
Sekä Rouvalla että minulla on molemmilla yksi harrastus, joista kumpikaan ei tingi. Rouva käy siis torstaisin balettitunnillaan, ja minulla maanantait on varattu lauluyhtyeelle. Käytännössä treenejä pidetään joka toinen viikko, mutta jos tarve onkin treenata useammin, maanantait ovat vapaana niitä varten. Liikuntaa ujutetaan johonkin väliin sen verran kuin ehtii. Rouva käy juoksemassa tai kävelemässä useamman kerran viikossa, ja itse pyrin käymään kuntosalilla kahdesti. Salitreenit ajoittuvat yleensä iltaan, kun lapset ovat jo nukkumassa, eli menen salille klo 21 jälkeen ja tulen takaisin kotiin 22:30 mennessä. Jos lapset näyttävät leikkivän sopuisasti eikä kukaan vaikuta kaipaavan minua, saatan käydä salilla myös lauantaina tai sunnuntaina päivällä.
Nukkumaan menemme arkisin klo 23. Aiemmin nukkumaanmeno lipsahti helposti puolille öille, mutta nyt en enää tingi unistani. Lapset yritetään saada sänkyyn kahdeksalta ja lukea hetki, ja valot sammuvat puoli yhdeksältä. Sitten mietimme hetken, mistä kukin on kiitollinen, laulamme iltalaulut (Päivänsäde ja menninkäinen sekä Sininen uni), ja toivomme, että he rauhoittuvat ja nukkuvat yhdeksään mennessä.
Mihin väliin sitten blogihommat mahtuvat? No, eivät ne välillä tunnu mahtuvankaan, ja postaustahti on pakostakin jäänyt ns. huippuvuosista. Aikaa kirjoittamiselle on noin kolmena tai neljänä iltana viikossa lasten mentyä nukkumaan noin 1,5 – 2 tunnin ajan, viikonloppuna vähän myöhempään. Siinä ajassa syntyy mitä syntyy.
Tästäpä tulikin melko yksityiskohtainen kuvaus arkirutiineista, toivottavasti vastasi kysymykseen 😀
