Oi Oodi, sinua on odotettu!

Helsingissä on kohistu nyt viikon ajan keskustakirjasto Oodin avautumisesta. ”Joko olet käynyt…?” on ollut yleinen kysymys kaupunkilaisten huulilla.

Oodi Helsinki-7.jpg

Uusi kirjasto avautui yhdelle Helsingin keskeisimmistä paikoista: päärautatieaseman, Musiikkitalon ja Sanomatalon välittömään läheisyyteen. Se täytti suuren aukon, sekä fyysisesti että henkisesti, sillä Helsingin ydinkeskusta on kaivannut isoa kirjastotaloa, ja kirjaston tontti puolestaan oli aiemmin ratapihaa ja VR:n makasiinien purkamisen jälkeen joutomaata.

Oodi Helsinki-12.jpg

Massiivinen rakennus on ollu rakenteilla pitkään, ja aivan valmista ei ollut vielä viime viikon avajaisissakaan.

Oodi Helsinki-11.jpg

Julkisivun puupanelointi on vielä keskeneräinen, mutta lopputuloksesta saa jo hyvän käsityksen. Ja onhan tämä aika WOW!

Oodi Helsinki-10.jpg

Kirjasto on yhtä WOW! myös sisältä. Avaraa tilaa, orgaanisia muotoja, oleskelupaikkoja. Voin hyvin uskoa, että Oodista tulee suosittu olohuone kaupunkilaisille ja yksi kohteista, jotka kuuluvat vierailijoiden to do -listoille museoiden ja kirkkojen ohella.

Oodi Helsinki-6.jpg

Kirjaston avautuminen onkin noteerattu jopa ulkomaisessa lehdistössä, ja on ollut hienoa lukea, miten esimerkiksi New York Times ja The Guardian ovat kirjoittaneet isosti ja kiitellen siitä, miten maailman lukutaitoisin ja digitietoisin kansa investoi kansalaisiinsa tällä tavoin siinä missä vaikkapa Briteissä kirjastot ovat ollet viime vuosina säästökohde.

Oodi Helsinki-2.jpg

Ja kyllähän minun on sanottava (nyt tulee v-sana) näin veronmaksajana ja kahden lapsen isänä, että on ilo, että verovarojamme käytetään tällaisiin hankkeisiin. Erityisen iloinen olen tietysti siksi, että Oodi on se kirjasto, jota tulemme käyttämään jatkossa eniten ja omana kirjastonamme. Aiemmin käytimme useimmin Postitalossa sijainnutta Kymppikirjastoa, mutta sen kokoelma oli melko rajallinen, ja tilanakaan se ei ollut kovin miellyttävä.

Mutta nyt! On istuskelu- ja oleskelupaikkaa lueskeluun, pehmeää mattoa lautapelien pelaamiseen ja satuhuonetta lukemiseen pienten lasten kanssa. Keskellä kerrosta on myös kahvila, ja kesällä kahvilan vierestä aukeavat ovet ulkoilmaterassille, josta avautuu näköala Musiikkitalolle ja Eduskuntatalolle päin. Veikkaan, että siitä tulee suosittu oleskelupaikka, sillä kesällä aurinko paistaa terassille esteettömästi koko iltapäivän ja illan.

Oodi Helsinki-5.jpg

Kirjaston kirja- lehti- ja lautapelikokoelma (!) sijoittuu kirjaston kolmanteen kerrokseen. Ensimmäisessä kerroksessa on elokuvateatteri ja ravintola. Toinen kerros on varattu puolestaan kaikelle ei-niin-perinteiselle tekemiselle kirjastossa. Kerroksesta löytyy mm. yleisstudiota, valokuvaus- ja videostudio, soittotila, rumpukoppi, 3D-tulostimia, laserleikkuri, tarratulostin, lämpöprässi, ompelukoneita, saumureita ja rintanappikoneita…

Valitettavasti kakkoskerros oli avajaistilaisuuksien jälkeen suljettuna, ja aukeaa seuraavan kerran vasta joulun jälkeen.

Oodi Helsinki-9.jpg

Nyt otimme siis vain kasan lastenkirjoja, ja yhden lautapelin (Battle Sheep), jota ajattelin pelata tytön kanssa viimeistään jouluna.

Oodi Helsinki-3.jpg

Lasten kirjat olivat kivasti esillä matalissa laatikostoissa, ja lastenosasto oli muutenkin helposti saavutettavissa jopa rattaiden kanssa.

Oodi Helsinki-4.jpg

Siispä kiitos kaikille niille, joiden ansiota tämän kirjaston valmistuminen on! Vierailemme monien muiden tavoin varmasti jatkossakin!

Kulttuuri Kirjat Suosittelen

Pikkis seikkailee jälleen!

Voi miten lapsukainen ilahtui, kun kerroin, että Katja Lahden Pikkis, rohkea pikku mörökölli on saanut jatko-osan! Pikkiksen tähän astisen elämän suurin seikkailu jatkaa tarinaa siitä, mihin edellinen kirja päättyi.

Pikkiksen tähänastisen elämän suurin seikkailu-1.jpg

Pikkis pääsi kirjahyllyymme jo vuosi sitten, ja siitä tuli yksi tytön suosikkikirjoista. Hän halusi jopa ottaa sen mukaan eskarin kirjapäivänä, jolloin jokainen lapsi saa tuoda mukanaan jonkin lempikirjansa. Mietimme, että monikaan ei ehkä tuntisi kirjaa, ja olisi hauskaa suositella sitä myös hänen kavereilleen. Voi, miten väärässä olimmekaan! Pikkis oli tuttu ainakin kolmelle muulle tytölle samassa ryhmässä, mikä oli tietysti todella kivaa kuulla.

Nyt luimme Lahden uutukaisen, Pikkiksen tähänastisen elämän suurin seikkailu, heti, kun saimme kirjan käsiimme.

Pikkiksen tähänastisen elämän suurin seikkailu-2.jpg

Pikkis on pieni mörökölli, joka elää metsässä perheensä kanssa ja hoitelee perheineen metsän asioita. Ensimmäisessä kirjassa Pikkis kerää jymykiviä, joita jokaisen nuoren mörököllin on ansaittava tekemällä asioita, jotka saattavat tuntua vähän jännittäviltä tai vaikeilta: uskaltaa tehdä oikein, kokeilla jotain uutta, tutustua johonkuhun uuteen, pyytää apua, osata pyytää anteeksi, auttaa jotakuta tuntematonta ja uskaltaa olla oma itsensä.

Eivätkös kuulostakin sellaisilta asioilta, joita myös aikuisten olisi hyvä oppia uudelleen?

Uudessa kirjassa Pikkiksen on määrä tavata kevään tullen paras ystävänsä Kirppa, mutta Kirppa ei saavukaan sovittuun paikkaan sovittuna aikana. Pikkis huolestuu ja pelkää, että Kirpalle on tapahtunut jotain pahaa. Jotain todella onkin hullusti, ja Pikkis lähtee seikkailulle metsän halki kohti Kirpan kotia ottamaan selvää, mistä on kyse.

Pikkiksen tähänastisen elämän suurin seikkailu-3.jpg

Vauhdikas, hauska ja vähän jännittäväkin tarina oli lapsesta niin kiva, että sitä ei olisi malttanut lopettaa iltaisin. Lukemista riitti useammalle päivälle, mutta lopulta luimme lähes puolet kirjasta yhtenä iltana, sillä emme voineet jättää tarinaa enää kesken. Kyseisenä iltana nukkumaanmeno taisi venähtää vähän liian myöhäiseksi, mutta se, että hyvä kirja vie menessään on paras mahdollinen syy siihen.

Ensimmäisen kirjan tavoin tässäkin kirjassa on Annukka Palménin tunnelmallinen kuvitus.

Ja tästä kirjasta pidettiin vähintään yhtä paljon kuin edellisestä: ”Minä haluan viedä tämän heti seuraavana kirjapäivänä eskariin”, arvioi tyttö. Tämä taitaa olla suurin kunnianosoitus, jonka kirjailija voi saada.

Pikkis-kirjat ovat Katja Lahden omakustanteita, ja niitä voi ostaa Pikkiksen putiikista. Itse olen saanut molemmat kirjat arvostelukappeleina kirjailijalta.

Perhe Lapset Vanhemmuus Kirjat