Pressopannu saapui keittiöön
Keittiöömme on ilmestynyt jotain uutta. Se on pressopannu eli French Press.
Hankin ensimmäisen pressopannumme joskus kauan, kauan sitten, kun Rouva oli kesätöissä Helsingissä, ja asuimme pienessä opiskelija-asunnossa, jossa ei ollut kahvinkeitintä. Rouva ei vielä silloin juonut kahvia, ja itsellänikin pannu jäi käyttämättä, kun palasimme kotiin. Joskus vuosia myöhemmin, kahden muuton jälkeen, päätin viedä sen mökille, mutta pannulla ei ollut sielläkään käyttöä pitkään aikaan.
Sittemmin Rouva löysi espresson, ja aloimme keitellä kahvia mocca- eli mutteripannulla, ja vähitellen hän totuttautui myös suodatinkahviin. Muutama vuosi sitten mökillä ollessamme muistin jälleen pressopannun olemassaolon, ja keitimme sillä kerran kokeeksi kahvit. Ja miten hyvältä se maistuikaan!
Koska kahvijauhe on pidempään vedessä, kahvi on täyteläisempää kuin suodatinkahvi. Rouva ihastui kahviin kertaheitolla, ja otimme pressopannun mökillä aktiivikäyttöön.
Sen jälkeen Rouva on puhunut pitkään, että samanlainen pannu pitäisi hankkia myös kotiin. Yksinkertaisimpien haaveiden toteuttaminen kestää kuitenkin joskus kaikkein pisimpään.
Vietimme nyt elokuussa kolmattatoista hääpäiväämme, ja hoksasin, että minulla on kerrankin jokin idea hääpäivälahjaksi! Kurvasin Liisankadun Cremaan ja hain mukaani Bodumin pressopannun ja pussillisen siihen sopivaa kahvia. Lahjan sisältö tuli yllätyksenä, mutta se oli todella mieluinen.
Kahvin keittäminen pressopannulla on hyvin suoraviivaista ja varmasti helpompaa kuin millään muulla laitteella.
Pannun mukana tuli pieni mittalusikka, ja mittailin, että sopiva määrä kahvia on, kun kahdeksan kupin pannun pohjalla on pari senttiä jauhetta.
Päälle kaadetaan lähes kiehuva vesi.
Kansi päälle ja annetaan hautua muutama minuutti.
Lopuksi mäntä painetaaan alas ja kaadetaan kahvi kuppeihin. Aika kätevää vai mitä? Toimii missä vain, missä pystyy kuumentamaan vettä. Vaikka metsäretkellä.
Mutta mitenkäs nyt täällä kaupungissa, jääköhän Moccamaster-kahvinkeitin nyt sitten käyttämättä?
