Vielä kerran Ahvenanmaasta ja Maarianhaminasta
Matkalla Kvarnbosta Maarianhaminaan sää vaihtui helteisestä sateiseksi ja kylmäksi.
Vietimme Maarianhaminassa vain yhden yön, ja koska ensimmäisenä päivänä vettä tuli koko päivän lähes vaakatasossa, visiittimme jäi kovin pintapuoliseksi.
Uhmasimme säätä sentään sen verran, että kävimme illalla syömässä Michael Björklundin Pub Niskassa (Sjökvarteret). Meille oli suositeltu myös ravintoloita Indigo ja Nautical, mutta meitä kiinnosti kovasti maistaa, millaista tämän ravintolan pizzan kaltainen peltileipä, plåtbröd, oikein on.
Punaisen tuvan oven takaa paljastui niin merihenkinen ravintola, että oli kuin olisi astunut sisään laivaan! Pienistä ikkunoista oli hauska kurkkia ulos ja katsella, olisiko sade jo lakannut. Ei se lakannut koko iltana.
Entäs se plåtbröd? Näytti pizzalta, maistui pizzalta, nautittiin kuin pizza. Pizzaksi ihan hyvää perustasoa.
Mutta kyllä tämä laiva… eikun ravintolan miljöö on kuitenkin se, miksi paikka kannattaa käydä tsekkaamassa.
Kävimme jo aiemmin pienellä välipalalla Stickstuga’n–nimisessä kahvilassa ja käsityöputiikissa Maarianhaminan eteläpuolella (Norråkersvägen 20, Järsö).
Kahvilassa asioivan kannattaa ehdottomasti ottaa purtavansa tarjottimelle ja kantaa ne muutaman askeleen päähän samaan paikkaan kuuluvaan kasvihuoneeseen, josta voi ostaa lähtiessään vaikkapa pelargoniat mukaan.
Maarianhaminan pakollinen nähtävyys on museolaiva Pommern, joka on maailman viimeinen alkuperäisessä kunnossaan oleva nelimastoinen rahtipurjelaiva.
Viimeisen matkansa se on tehnyt 1930-luvulla, ja 1950-luvulta lähtien se on seissyt pysyvästi Maarianhaminan satamassa.
Laivassa pääsee kiertelemään kaikilla kansilla ja miehistön tiloissa ja pohtimaan, millaista sen kyydissä on voinutkaan olla oikeasti, kun laiva on seilannut myrskyisällä avomerellä.
Ahvenanmaan todennäköisesti parhaat pannukakut tarjoaa Bagarstugan Maarianhaminan keskustassa (Ekonomiegatan 2).
Ne olivat niin hyvät, että Rouvan piti päästä sinne jopa kahdesti.
Jos jokin jäi hieman kaivelemaan, niin tämä Kobba Klintarin luotsiasema, jonka näimme jo tulomatkalla laivan kannelta.
Vasta myöhemmin luimme, että luodolla toimii kesäkahvila, johon tehdään Maarianhaminasta veneretkiä tiistaista sunnuntaihin. Olimme Maarianhaminassa maanantaina, joten vierailu luodolla jäi odottamaan seuraavaa Ahvenanmaan-matkaa.
* * *
Paluumatka Turkuun taitettiin Viking Linen uusimmalla laivalla, Viking Gracella, ja täytyy sanoa, että laiva yllätti positiivisesti.
Ruoka laivan rennommassa Frank’s Casual Dining -ravintolassa oli hyvää, ja itsepalvelukonsepti toimi todella kivasti.
Laivan tax free -myymälä oli iso, ja myynnissä oli mm. Smakbyn tuotteita, myös niitä tislattuja! Ja hetkinen, näinkös jollain kannella myös Victoria’s Secretin myymälän?
Lapsille oli ohjelmaa sen viidenkin tunnin aikana, jonka vietimme laivassa, ja leikkihuoneita oli peräti kolmessa kerroksessa. Myös laivan konferenssikeskus oli muutettu kesän ajaksi isoksi leikkitilaksi.
Tämä laiva sai minut taas hieman kiinnostumaan Tukholman-risteilystä, joten ehkäpä annan risteilyille vielä mahdollisuuden ja lähden seuraavalle risteilylle Turusta!
Ja Turkuun palaammekin heti seuraavassa postauksessa.
