Meksikolainen some-brunssi

Ystävämme kutsuivat meidän sunnuntaina brunssille, joka osoittautui paikan päällä oikein meksikolaiseksi fiestaksi!

IMG_3544.jpg

Ja olipa aivan törkeän hyvää! Tomaatti- ja avokadosalsaa, paistettua sipulia ja paprikaa, pulled porkia, crème fraîchea, juustoraastetta ja itse tehdyt tortillat.

IMG_3534.jpg

Tyttö löysi ruoan valmistumisen ajaksi viihdykettä ”tätilaatikosta”, johon talon emäntä on piilottanut kaikkea sellaista, joka vetoaa kylässä käyviin pieniin ihmisiin: palapelejä, tarroja, leluja, papereita, kyniä ja muita askarteluvälineitä.

IMG_3488.jpg

IMG_3497.jpg

Ai mikä some-brunssi? Brunssiemäntämme oli myös Home in Hel -blogista tuttu Eve.

Ja kun bloggaaja ja some-Rouva menevät kylään toisen bloggarin luokse, saattaa päätyä todistamaan myös tällaista tilannetta: bloggari ottaa kuvaa toisesta bloggaajasta, joka ottaa kuvaa Instagramiin kuvaa ottavasta some-aktiivista.

IMG_3548.jpg

Ja mitä pienet perässä?

IMG_3519.jpg

Tytön ottama kuva alla.

IMG_4851.jpg

Tytöllä oli kamera mukana myös ruokapöydässä, ja siellä hän komensi napakasti, että isin pitää pitää kättä paikallaan eikä saa syödä ennen kuin kuva on otettu. Mistä ihmeestä moista keksinyt?

Ja tältä näyttivät äidin ja isin annokset tytön kameran näytöltä katsottuina.

IMG_4857.jpg

IMG_4856.jpg

Ja kas, sama käsi ja annos löytyvät myös some-Rouvan instagramista.

10832233_1518984425022031_931284502_n.jpg

Ja Eve vielä postasi kuvansa toisesta kuvakulmasta omalle Facebook-seinälleen.

10357609_10152497771410418_5413105267699985308_n.jpg

(Sorry Eve, tämä kuvakollaasi on otettu täysin kysymättä ja ilman lupaasi tänne.)

Huh, no nyt tässä ollaan jo aikamoisella metatasolla!

IMG_4862.jpg

Meksikolaisen hedelmäsalaatin jälkeen hullunkurinen perhe pakkasi kameransa, kiitti ja lähti.

IMG_3558.jpg

Kiitos vielä kerran! Oli hurjan hyvää & hauskaa!

Suhteet Ruoka ja juoma Oma elämä Ystävät ja perhe

Tutustumiskäynti päiväkotiin

Jännitimme Rouvan kanssa tytön uuteen päiväkotiin tutustumista ja kerroimme tytölle tulevasta muutoksesta vasta, kun oli aivan pakko.

Hän oli tosin ilmeisesti kuullut jo joltain toiselta lapselta, että he molemmat ovat vaihtamassa päiväkotia, sillä eräänä päivänä tyttö oli sanonut hoitajalleen, ettei halua mennä.

”Ai mihin?” oli hoitaja kysynyt. ”Uuteen päiväkotiin”, tyttö vastasi.

Perjantaiaamuna kerroimme tytölle nyt itse, että hän on nykyisessä päiväkodissaan enää jouluun saakka ja loman jälkeen hän siirtyy toiseen hoitopaikkaan. Emme myöskään olleet menossa aamulla suoraan hoitoon, vaan olin sopinut tutustumiskäynnin uudessa päiväkodissa.

Odotimme voimakkaita vastalauseita, mutta niitä ei tullutkaan. Kerroimme kyllä että kolme hänen kaveriaan siirtyy hänen kanssaan, ja siihen hän halusi lisätä vielä että haluaisi mukaan myös omat hoitajansa. Kerroimme, että se ei ole mahdollista mutta että uudessa päiväkodissa on varmasti yhtä ihanat hoitajat. Yllätykseksemme hän ei alkanut väittää vastaan vaan nyökytteli hyväksyvästi. 

Päiväkotiin tutustuminen meni hyvin. Vastaanotto oli lämmin ja päiväkoti kodikas. Tyttö tutki paikkoja uteliaana ja tapasi tulevat hoitajansa. Hän löysi kivoja leluja ja kävi kokeilemassa hiekkalaatikkoakin.

Lähtiessämme kysyin tytöltä, oliko kivaa. ”Joo.” Tullaanko uudestaan? ”Joo.”

Huh, kyllä kai tämä tästä. Nyt odotamme jo kovasti tammikuuta.

Suhteet Oma elämä Lapset Vanhemmuus