Itse tehty näkkileipä

Itse tehdyn näkkileivän ohje on löytynyt aikoinaan Jensenin kiusaus -blogista, ja se olikin jo unohtunut vuosikausiksi. 

IMG_1360.jpg

Kun nyt tuli kaivettua tuo pastakone esiin (sekin oli saanut jo levähtää tarpeeksi), päätin tehdä näkkäriä vähän niin kuin samalla ovenavauksella.  

Kaulimellakin näkkäri onnistuu, Rouva todistelee. Pastakoneella näkkäristä tulee kuitenkin ihanan ohutta, tasaisen paksua ja mukavan rapsakkaa. 

IMG_1314.jpg

Näkkileipä

Ainekset

  • 2 rkl sulatettua voita
  • 2 dl vettä
  • 1 tl murskattua kuminaa
  • 1 tl suolaa
  • 1 dl ruis- tai vehnäleseitä
  • 5 dl ruisjauhoja
  • n. 1 dl vehnäjauhoja

IMG_1303.jpg

Valmistaminen

  1. Sulata voi ja laita se tilavaan kulhoon. Lisää vesi, kumina, suola ja leseet
  2. Sekoita joukkoon ruisjauhoa vähän kerrallaan ja vaivaa, kunnes kaikki ruisjauho on taikinassa
  3. Alusta taikinaa vehnäjauhotetulla alustalla, lisää jauhoja vähitellen ja jatka alustamista niin kauan, että taikina on sitkeää.  Taikinassa on tarpeeksi jauhoa, kun se ei tartu enää kiinni alustaan
  4. Tee taikinasta pitko ja leikkaa siitä 20 – 25 palleroa. Kauli niistä ohuen ohuita näkkäreitä, vähän kuin karjalanpiirakan pohjia, mutta rennomman muotoisia. Pastakoneella on helppo tehdä nelikulmaisia näkkäreitä, kun taikinaa veivaa muutaman kerran koneen läpi ja taittaa reunat välissä taikinalevyn keskelle. Sopiva paksuus pastakoneella tehtynä on asento 5, jos maksimi on 9
  5. Paista näkkileipää 225-asteisessa uunissa n. 7 minuuttia, kunnes se alkaa ruskettua hieman reunoista. 

Nauti voin kanssa!

IMG_1327.jpg

Koti Ruoka ja juoma

Ensimmäiset 6,64 € lastensairaalalle

Yhteistyössä Adidas Group Suomi

Jo on aikoihin eletty, kun Adidas haastaa tällaisen on-off-juoksijan juoksemaan rahaa lastensairaalalle. Ja jopa tosiaan on aikoihin eletty, kun on-off-juoksija on niin innostunut talvijuoksusta, että ei malttaisi pitää siitä edes vapaapäiviä. Polvessa (siinä, jota ei edes tikattu loppukesästä) tuntuu kuitenkin sellaista pientä vihlontaa, että pitää ottaa kevyesti. Edellisestä juoksuinnostuksesta kun on ehtinyt kulua… no en kehtaa sanoa.

Nyt tämä innostus on kuitenkin kestänyt jo yli kolme viikkoa, ja juoksemassa on tullut käytyä pari kertaa viikossa. Tarkoitus olisi lisätä vielä yksi kerta viikkoon, kun se on lähtenyt liikkeelle niin kivasti – pientä polvivaivaa lukuun ottamatta.

IMG_0001.jpg

Kotona taas, syke laskenut

Lupauduin siis mukaan Adidaksen Smart Run -haasteeseen, jossa minä ja muut tärkeät ja tarkkaan valitut henkilöt juoksevat rahaa lastensairaalalle. Adidas Group Suomi lahjoittaa jokaisesta 21.1. ja 21.2.2014 välillä juostusta kilometristä euron uudelle lastensairaalalle, kuitenkin vähintään 5 000 €. Minun tapauksessani kyllä lapset saisivat enemmän, jos mitattaisiin juoksuun kulunutta aikaa.

Matkaa mittaa Adidaksen lahjoittama Smart Run -juoksukello, joka on muuten aika hieno peli. Reitin pituuden laskeminen perustuu GPS-paikannukseen, mutta mikä kaikkein hienointa: kello mittaa sykettä ranteesta ilman mitään lisäosia! Käytin joskus aikoja sitten sykemittariakin, mutta sykevyön kanssa pelaaminen oli vähän ärsyttävää ja monesti se ei edes löytänyt sykettä tai kadotti sen kesken juoksun.

Kellossa on myös MP3-soitin ja siihen saa yhdistettyä Bluetooth-kuulokkeet. Nyt vaan tarvitsisi jostain MP3:ja, kun Spotifyhin siirtymisen jälkeen ei ole tullut laitettu mitään MP3-muotoon.

Ja kyllähän se tuo nörtille oman lisämotivaationsa juoksemiseen, kun treenit voi synkronoida netissä olevaan miCoach-palveluun, josta näkee statistiikkaa omasta juoksusta ja sen kehittymisestä. Oh wau, nyt se sanoo, että Good Improvement! Voipa siellä näemmä tehdä johonkin tavoitteeseen tähtäävän treeniohjelmankin tai suunnitella juoksureittejä.

Katsotaanpas tuo työmatkan pituus… Jaa jaa, ei ehkä aivan mahdoton. Hmm…

Suhteet Oma elämä Liikunta