Muumit 75: Rohkeus, rakkaus, vapaus! Kansallismuseo kutsuu leikkimään!

Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -juhlanäyttely on vallannut Kansallismuseon!

Muumit 75

Muumit ovat aina olleet suuria suosikkejani, ja olen käynyt katsomassa kaikki mahdolliset muumeista ja Tove Janssonista kertovat näyttelyt, kun sellaisia on ollut tarjolla. Kävin vihdoin tutustumassa lasten kanssa myös tähän elokuussa avautuneeseen näyttelyyn Kansallismuseossa.

Muumit 75

Vierailijoiden matka alkaa Toven ateljeesta. Tove on minulle yhtä myyttinen hahmo kuin hänen luomansa olennotkin, ja minun on jotenkin vaikea käsittää, että hän on kävellyt päivittäin näitä samoja katuja, joilla itsekin kuljen, ja hänen ikoninen ateljeensakin on aivan oikeasti olemassa aivan tässä lähellä.

Muumit 75

Kansallismuseon uusi näyttely on kivalla tavalla erilainen esimerkiksi Ateneumin taannoiseen näyttelyyn tai Tampereen Muumimuseoon verrattuna. Kansallismuseon tiloihin on rakennettu varsinainen puuhamaa, joka kutsuu sekä katselemaan että leikkimään. Näyttely juhlistaa erityisesti muumikirjojen tarinoita, Muumien maailmaa ja Muumilaakson hahmoja.

Muumit 75

Polku vie Kuinkas sitten kävikään -kirjasta tuttuun metsään ja sieltä Yksinäisten vuorten kautta Muumitalon puutarhaan.

Muumit 75Muumit 75

Välillä piiloudutaan punahehkuiseen luolaan turvaan Muumilaaksoa uhkaavalta pyrstötähdeltä ja toinen polku johdattaa vedenpaisumuksen nostattamilla aalloilla kelluvan teatterin kautta majakkasaarelle ja sieltä Taikatalven talviseen tunnelmaan.

Muumit 75Muumit 75Muumit 75

Seiniin upotetut vitriinit esittelevät tarinoiden hahmoja ja muumien elintapoja.

Muumit 75Muumit 75Muumit 75Muumit 75

Lapsista hauskinta oli kiipeillä viidakoksi villiintyneessä puutarhassa, hyppiä majakkasaaren kallioilla ja heitellä kuperkeikkoja melkein oikeassa lumikasassa.

Muumit 75

Itse olisin viihtynyt näyttelyssä vielä pidempäänkin ja lukenut rauhassa seinille kirjoitettuja Muumi-kirjoista tuttuja sitaatteja ja vitriinien tekstejä, joten on parasta palata näyttelyyn vielä toistamiseen ilman pieniä seuralaisia.

Muumit 75

Kansallismuseon kolmannessa kerroksessa on muuten nykyisin levähdyspaikka, jossa lapset saavat piirtää ja aikuisetkin istahtaa alas hengähtämään Aarnion pastillituoliin.

Muumit 75”Kaikki on hyvin epävarmaa, ja juuri se tekee minut levolliseksi.” En ole aivan varma, jaanko tätä näkemystä Tuu-tikin kanssa, mutta onneksi kaiken tämän epävarmuuden keskellä on myös tällaisia asioita, jotka saavat hetkeksi unohtamaan ympäröivän todellisuuden.

Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit 75 -näyttely on avoinna helmikuun 2021 loppuun saakka.

Muumit 75

Kulttuuri Museot ja näyttelyt

Mies, tiedätkö miten eturauhasesi voi?

Onko itselläsi tai jollain lähipiirissäsi eturauhanen? Todennäköisesti on, joten luepa tämä.

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Vuosittain 5 000 suomalaista miestä saa eturauhassyöpädiagnoosin, ja sairauteen kuolee Suomessa vuosittain yli 900 miestä. Mitä aiemmin sairaus löytyy, sitä paremmat mahdollisuudet siitä on selvitä, sillä syöpä muuttuu aggressiiviseksi vasta ajan kanssa.

Eturauhassyövän kehittymiseen ei voi itse vaikuttaa juurikaan, vaikka terveellisellä ruokavaliolla, elintavoilla ja D-vitamiinilla onkin todettu olevan syövän syntymistä estävää vaikutusta. On aika hätkähdyttävää, että tarpeeksi pitkään elävillä miehillä eturauhassyöpä on lähes väistämätön asia: yli 90-vuotiaista miehistä suurimmalla osalla on jo jonkin asteinen eturauhassyöpä.

Eturauhasen liikakasvu ja vakavammat sairaudet eivät yleensä vaivaa nuoria miehiä, mutta jo 40 ikävuoden jälkeen eturauhasen kasvussa voi alkaa näkyä epätavallisia merkkejä. Ne eivät näy päällepäin, mutta sairauden kehittymisen voi havaita jo ennen kuin oireita alkaa ilmentyä.

Eturauhastutkimus kuulostaa varmasti miehestä kuin miehestä ikävältä, enkä ihmettele, että suomalainen mies on vaikea saada lääkäriin ennen kuin on aivan pakko.

Joutuisiko lääkärille näyttämään paikkoja, joita ei haluaisi esitellä edes puolisolleen, vai työntäisikö hän jonkin esineen vieläkin arempaan paikkaan? Tämä oli myös oma mielikuvani eturauhastutkimuksista, ennen kuin sain SYNLABilta tiedustelun tästä kampanjasta ja sitä kautta kutsun PSA-testiin.

Mielikuvani oli täysin väärä. PSA– eli prostataspesifinen antigeenitesti tehdään verikokeella, ja näytteen ottaminen ei vaadi muun kuin kyynärtaipeen paljastamista.

Prostataspesifinen antigeeni on eturauhasesta lähtöisin oleva proteiini, jonka määrä lisääntyy eturauhasen kasvun myötä. Proteiinin määrä selviää verikokeella, ja jos PSA:n määrän ylittää viitearvot, on tarvetta tarkempiin tutkimuksiin.

Jos nelikymppisen miehen PSA on matala, ei ole syytä huoleen eikä testiä tarvitse uusia useaan vuoteen. Säännöllisempi seuranta kannattaa aloittaa 50 ikävuoden jälkeen. Eturauhanen kasvaa myös iän myötä luonnollisesti, ja tarkempia tutkimuksia tarvitaan, jos PSA:n määrä kasvaa testien välillä voimakkaasti.

Miehille ei ole kansallista seulontaohjelmaa eturauhassyövän löytämiseksi, eikä oireettomille nuorille miehille tarvitse välttämättä tehdä testejä. Jos eturauhasen kunto kuitenkin mietityttää esimerkiksi lähisuvussa ilmenneen sairauden vuoksi, PSA-testiin voi hakeutua itse. Testi ei ole kallis: ilman lähetettä tehty testi maksaa SYNLABissa 23,90 € (+13,50 €:n palvelumaksu), lääkärin lähetteen kanssa kaksi euroa vähemmän.

Entä oma eturauhaseni? Kiitos kysymästä, hyvin voi. Kävin PSA-testissä reilu viikko sitten. Testin ottaminen oli hyvin nopeaa: poikkesin SYNLABin Helsingin Rautatientorin laboratoriossa asioidessani kaupungilla, ja koko visiittiin meni kymmenisen minuuttia. Tulokset saapuivat parissa päivässä SYNLABin verkkopalveluun, ja näin sieltä PSA-arvoni olevan reilusti viitearvon alapuolella. Jos tuloksissa olisi ilmennyt jotain huolettavaa, olisin luonnollisesti kääntynyt niiden kanssa lääkärin puoleen.

Nyt voin siis unohtaa eturauhasasiat toistaiseksi ja käydä testissä uudelleen joskus viidenkymmenen ikävuoden korvilla.

SYNLAB on myös mukana tukemassa miesten terveyttä ja lahjoittaa Syöpäsäätiölle yhden euron eturauhassyövän tutkimukseen jokaisesta SYNLABissa marraskuun aikana tehdystä PSA-tutkimuksesta.

Postaukseen on haastateltu SYNLABin Pohjois-Euroopan lääketieteellistä johtajaa Tommi Vaskivuota.

* * *

SYNLAB on Suomen suurin yksityinen laboratorio- ja kuvantamispalveluiden tuottaja. SYNLABin keskuslaboratorio ja toimisto sijaitsevat Helsingin Kivihaassa, ja toimipisteitä on yli 30 paikkakunnalla ympäri Suomea.

Lisätietoa
SYNLABin palveluista: synlab.fi/
PSA-testistä: synlab.fi/palvelut/prostataspesifinen-antigeeni-psa/

Hyvinvointi Terveys