Pahamaineinen Napoli
Napoli on kaupunki, jolla on maine. Ei hyvä sellainen. Mielikuvissa kummittelevat mafia, taannoiset jäteongelmat sekä yleinen likaisuus ja rähjäisyys. Ja lapsen kanssa sinne ei kuulemma kannattaisi matkustaa. Osittain nämä mielikuvat pitävätkin paikkansa, mutta viimeisestä väitteestä olen eri mieltä.
Via dei Tribunali
Napolista ei kannata lähteä hakemaan marmoripatsaita ja suihkulähteitä, eikä kaupungissa ole myöskään samanalaisia maailmankuuluja nähtävyyksiä kuten Roomassa, Firenzessä tai Venetsiassa. Kirkkoja ja palatseja voi tietysti kierrellä Napolissakin, mutta omasta mielestäni kaupungin charmi on muualla: rapistuneiden talojen rähjäromantiikassa, eteläitalialaisessa ruokakulttuurissa ja varsinkin kaikessa siinä, mitä kaupungin ympäristö tarjoaa.
Via dei Tribunali
Napolista on helppo tehdä retki esimerkiksi läheiselle Vesuvius-tulivuorelle.
Vesuvius
Se uinuu pahaenteisesti ja suunnittelee kenties samanlaista purkausta, joka tuhosi vuoren rinteillä sijainneet Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit vuonna 79 jälkeen ajanlaskun alun. Purkaus tunnetaan edelleen yhtenä tuhoisimmista kirjoitetussa historiassa.
Pompeijiin ja Herculaneumiin pääsee Napolista kätevästi paikallisjunalla, Circumvesuvianalla. Teimme retken Pompeijiin viisitoista vuotta sitten, ja ehkäpä käymme siellä seuraavan kerran sitten, kun tyttö on vähän isompi.
Toinen upea kohde Napolin lähistöllä on kuvankaunis Amalfin rannikko, jonka jyrkkiin rinteisiin rakennetut pikkukaupungit kuten Positano ja Amalfi ovat monien mielestä maailman kauneimpia paikkoja. Jos omat hermot eivät salli autolla ajamista jyrkänteille rakennetuilla kapeilla ja mutkaisilla teillä, Napolista pääsee Amalfin rannikolle myös bussilla tai lautalla. Itse ajelimme Amalfiin vuonna 2006 vuokra-autolla, ja vaikka aika kylmähermoinen kuski olenkin, päätimme, että nyt emme lähde ajelemaan sinne pienen lapsen kanssa. Lauttamatka rannikolle olisi varmasti todella hieno.
Napoli on muutenkin eteläisen italian lauttaliikenteen hubi, josta pääsee jopa Palermoon ja Aeolian saarten Liparille ja Strombolille saakka. Hienoja saaria on tietenkin jo lähempänä: Napolinlahdella sijaitsevat Capri ja Ischia ovat kuuluisia lomakohteita, ja kolmas pienempi saari, Procida, oli se paikka, jossa päätimme itse viettää tällä reissulla muutaman päivän. Procidasta kerron lisää toisessa postauksessa.
Napolin satama
* * *
Vietimme Napolissa kaksi yötä, yhden ennen Procidalle menoa ja yhden ennen kotiinpaluuta.
Voin lämpimästi suositella ensimmäistä majapaikkaamme, Tribù Bed & Breakfastia (Via dei Tribunali 339), joka sijaitsee aivan keskellä Napolin historiallista keskustaa alueen toisen pääkadun, Via dei Tribunalin, varrella. Katu on eläväinen ja myös öisin mukavan vilkas (eli turvallinen), ja sen varrella sijaitsee hyvin monta suositeltavaa ruokapaikkaa aivan korttelin tai kahden päässä Tribùsta.
”The Art Room”, Tribù Bed & Breakfast
”Garden Terrace”, Tribù Bed & Breakfast
Huoneen voi varata ainakin Airbnb:n kautta. Huoneistossa on käytössä yhteinen oleskelutila, keittiö ja puutarhaterassi, ja se toimii myös arkkitehti-taiteilijapariskunnan taidegalleriana, jossa on esillä asunnon emännän, Alessandran keramiikkaa. Hänen teoksiaan on käytetty myös huoneiden sisustuksissa, ja osa astioistakin on hänen käsialaansa.
Tribù Bed & Breakfast
Ilalla laitoimme pienelle iltapuuron asunnon keittiössä ja istuimme iltaa terassilla, kun hän oli mennyt nukkumaan.
Toisen yön vietimme toisessa asunnossa, joka kuului samalle pariskunnalle kuin ensimmäinenkin. Paikalla ei ollut erityistä nimeä, ja Tribù oli muutenkin kivempi näistä kahdesta. Jälkimmäisestä huoneesta oli kuitenkin hieno näköala Via dei Tribunalille.
Huoneistoissa ei ollut ilmastointilaitteita, joten kun päivälämpötilat nousivat 35 asteeseen, huoneet olivat öisinkin melko lämpimiä ja nukkuminen hieman tukalaa. Mutta niin se olisi ollut monessa muussakin paikassa. Etelä-Italiaan kannattaisikin matkustaa mieluummin keväällä tai syksyllä, jolloin lämpötila on miellyttävämpi ja vastaa Suomen kesää.
* * *
Yksi syy tulla Napoliin on ruoka. Pizzaa, pastaa ja sisilialaisvaikutteisia herkkuja kuten arancini-risottopalloja ja makeita cannoleja on tarjolla lukuisissa paikoissa. Legendan mukaan pizza onkin keksitty nimenomaan Napolissa.
Pizzeria I Decumani
Majapaikan isäntä suositteli meille Trattoria La Campagnolaa (Via dei Tribunali 47) ja Pizzeria I Decumania (Via dei Tribunali 58), ja molemmat totesimme hyviksi valinnoiksi. La Campagnola edusti perinteistä italialaista keittiötä, ja pizzeria tarjosi tietysti pizzaa. Mielestämme yhtä hyvää pizza sai kyllä myös Donna Sophia -nimisestä pizzeriasta (Via dei Tribunali 89).
Pizzeria Donna Sophia
Toisten mielestä kaupungin parhaat pizzat tekee Pizzeria Gino Sorbillo (Via dei Tribunali 89), ja myös Pizzeria di Matteon (Via dei Tribunali 94) ulkopuolella olevasta jonosta pystyi päättelemään, että osaavat hekin lättynsä paistaa. Huonoa pizzaa kaupungista ei varmasti saa, sen takaa myös pizzerioille myönnettävä laatumerkki, jonka saa vain, jos pizza tehdään täysin oikeaoppisesti ja paistetaan kiviuunissa.
* * *
Makeita herkkuja löytyi sieltä täältä kuten alueen toisella pääkadulla Via San Biagio dei Librailla sijaitsevasta kahvilasta, jonka nimeä en tullut laittaneeksi muistiin.
Via San Biagio dei Librai
Cannolit ja muut makeat herkut
Via dei Tribunalilta Via Duomon ja Vicolo Gerolominin väliltä sai ostaa kärrystä myös raikasta sitruunasorbettia, granitaa.
Granita di Limone
* * *
Aivan Tribù B&B:n ulko-oven vieressä oli kiva kuppila Portico 340 (Via dei Tribunali 340), jossa oli myös asiakkaille maksuton langaton verkko.
Portico 340
Piazza Bellini on kuulemma iltaisin kiva alue, mutta meillä se jäi sattuneesta syystä testaamatta.
Piazza Bellini
* * *
Pastakaupan myyjä, joka halusi tarjota tytölle leipää, kun Rouva oli hankkimassa tuliaispastoja
* * *
Olen joskus tehnyt päätöksen, että en enää kierrä matkoillamme kirkkoja, ja pidin siitä kiinni myös tällä reissulla. Halusin kuitenkin käydä katsomassa jonkin nähtävyyden, joten kävin katsomassa jotain aivan muuta. Osallistuin opastetulle Napoli Sotterranea -kierrokselle (Piazza San Gaetano), jossa sukelletaan Napolin alle kaivettuihin tunneleihin.
Tunneleiden historia on mielenkiintoinen. Jo muinaiset kreikkalaiset (hah) kaivautuivat Napolissa maan alle louhimaan tufa-kiveä rakennusmateriaaliksi ja loivat pitkiä käytäviä ja aukkoja, joista kiviä nostettiin katutasolle. Myöhemmin muinaiset roomalaiset keksivät yhdistää käytävät akvedukteihin ja loivat niiden avulla kaupunkiin kaivoverkoston. 1800-luvun lopun koleraepidemian jälkeen kaivot suljettiin, ja käytävät täyttyivät vähitellen roskilla ja jätteillä. Toisen maailmansodan aikaan käytävät päätettiin kuitenkin tyhjentää pommisuojiksi. Nyt niihin viedään turisteja.
Samalla kierroksella nähtiin myös muinaisen roomalaisen amfiteatterin jäänteitä. Teatterin osia on säilynyt nykyisten rakennusten perustuksissa ja kellareissa, ja esimerkiksi tämä näyttelijöiden salakäytävä esiintymislavalle oli löytynyt vasta suhteellisen hiljattain erään napolilaistädin viinikellarista, kun hän oli päättänyt laajentaa sitä sivusuunnassa.
Yksi teatterin sisäänkäynneistä oli puolestaan löytynyt muutama vuosi sitten erään rakennuksen alakerrassa sijaitsevan autotallin takaa.
Valkoinen pömpeli keskellä kuvaa on jonkun tänä päivänä talossa asuvan koti. Talo on siis rakennettu aikoinaan suoraan roomalaisen teatterin raunioiden päälle. Äärimmäisen kiehtovaa.
* * *
Napoliin pääsee Roomasta todella kätevästi. Huippunopea Frecciarossa-juna, jonka maksiminopeus on 400 km/h, tuo Roma Terminiltä Napoli Centrale -asemalle tunnissa ja kymmenessä minuutissa. Junia kulkee tunnin välein, mutta jos haluaa varmasti tiettyyn junaan, lippu kannattaa ostaa etukäteen, varsinkin viikonloppuisin. Lipun ostaminen netistä toimii näppärästi, sen saa sähköpostiin ja netissä on vielä erikoistarjouksia. Kun menoliput maksoivat asemalta ostettuna 43 € per henkilö, sain paluuliput netistä kahdelle henkilölle samaan hintaan.
Me palaamme ehdottomasti Napoliin toisenkin kerran. Ainakin sitten, kun menemme seuraavan kerran Procidalle. Ihanalle Procidalle. Palataan siihen aiheeseen toisena päivänä.
