Päiväretki Pisaan ja Luccaan

Matkan ensimmäinen päiväretkemme suuntautui Pisaan: kaupunkiin, joka on tunnettu maailman kuuluisimmasta insinööritaidottomuuden näytteestä…

…ja sen juurella tai chitä harrastavista turisteista.

Seurueen toinen pojista ihmetteli, ajoimmeko tosiaan kaksi tuntia nähdäksemme tämän tornin. Niin. Toinen pojista olisi halunnut kiivetä sinne, mutta torniin ei päästetty alle kahdeksanvuotiaita. Harmillista.

Pisa on kyllä oikein mukava päiväretkikohde ja Firenzeen verrattuna mukavan rauhallinen. Vain tornin juurella kuhisee.

Ravintoloita on paljon ja hintataso edullinen.

Yritimme käydä syömässä edellisellä Pisan-retkellämme erinomaiseksi havaitussa Antica Trattoria Il Campanossa (Via Domenica Cavalca 19), mutta se oli juuri nyt suljettuna. Sitten päädyimmekin johonkin random-pizzeriaan Piazza Danten nurkalle.

Harmitusta vähän helpotti, että löysimme tornin lähistöltä mainion Coccio Barin (Via Santa Maria 86), jonka gelatot olivat suorastaan suussasulavat (heh).

* * *

Pisasta vain kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Lucca on myös erittäin suositeltava kohde yhdistettäväksi Pisan-reissuun. Kävimmekin Rouvan ja tytön kanssa Luccassa aamupäivällä ennen kuin tapasimme kaverimme Pisassa. 

Kaupunki tuntui kuitenkin niin kivalta ja eläväiseltä ja sen ravintolatarjonta niin runsaalta, että kun Pisan torni oli nähty ja pizzat ja jäätelöt syöty, päätimme palata takaisin Luccaan illalliselle, ja kaverimme palasivat takaisin villalle uimaan.

Ilallispaikaksi valitsimme Cantine Bernardinin (Via del Suffragio 7). Siellä tarjottu tattirisotto oli kaikin puolin täydellistä, joskin sen valmistumista saimme odotella hyvän tovin.

Hassua, mutta vaikka näissä kahdessa pienessä kaupungissa on paljon vähemmän varsinaista nähtävää kuin suuressa ja kauniissa Firenzessä, ne ovat tunnelmaltaan niin paljon leppoisampia, että niissä voisin hyvinkin käydä toiste uudestaan. Firenzestä taas tekee mieli pois – ja nopeasti. No mutta palataan siihen aiheeseen jonain toisena päivänä.