Perhe safkasi Juuressa

Lapsiperheitä ravintola-asiakkaiksi kannustava Perheet Safkaa -tapahtumapäivä järjestettiin kolmatta kertaa lauantaina. Saimme tapahtuman järjestäjiltä kutsun ravintola Juureen, ja kävimme pitkästä aikaa siis ravintolassa koko perheen voimin.

IMG_0121-2.jpg

Vaikka itsekin olemme pitäneet periaatteena, että lasten kanssa voi ja pitää käydä ravintoloissa, kahden lapsen kanssa sitä tulee nykyisin tehtyä harvemmin. Pitkän kaavan illallisella tai päivällisellä olemme käyneet viimeisen vuoden aikana muistaakseni vain kahdesti lasten kanssa.

5-vuotias on kyllä niin tottunut ravintola-asiakas, että hänen kanssaan voi mennä fiinimpäänkin paikkaan, mutta taapero ei ole kaikkein rentouttavinta illallisseuraa. Hänkin pysyy kyllä leivän avulla hienosti aloillaan moniin muihin taaperoihin verrattuna, mutta meno on aika arvaamatonta. Juomalasit, aterimet, lautasliinat ja leipäastiat on siirrettävä pois hänen ulottuviltaan, ja refleksien on oltava muutenkin viritettynä melko herkiksi.

IMG_0168-2.jpg

Tällä kertaa oman lisäjännityksensä toi se, että emme antaneet viimeisen viikon aikana koettujen nukahtamisvaikeuksien vuoksi pojan nukkua lainkaan päiväunia. Hän torkahti rattaisiin matkalla Juureen, mutta tunsimme joka tapauksessa olevamme liikkeellä tikittävän aikapommin kanssa.

Tämä huomioon ottaen selvisimme päivällisestä vallan mallikkaasti, vaikka lasten hermoja koeteltiinkin urakalla. Valitsimme nimittäin listalta kuuden lajin yllätysmenun, ja vietimme ravintolassa peräti 2,5 tuntia. Varaus tehtiin kyllä jo kello 16:ksi, joten ehdimme hyvin kotiin ennen mahdollista iltaromahdusta.

IMG_0189-2.jpg

Ruoat olivat fantasiset. Alkuun tarjottiin keittiön tervehdys, jossa oli veripalttua ja härkäpapua.

IMG_0127-2.jpg

Varsinaiset alkuruoat olivat Juuren kuuluisia sapaksia (=suomalaisia tapaksia). Tällä aterialla ne olivat Silliä, keltajuurta ja omenaa.

IMG_0135-2.jpg

Kyytönmaitoa ja punajuurta.

IMG_0132-2.jpg

Fasaania ja sieniä.

IMG_0138-2.jpg

Sapaksien jälkeen toisena lajina oli sipulikeittoa, sipulipyreetä ja sipulirengas.

IMG_0144-2.jpg

Sen jälkeen perunaa, sipulia ja heraa.

IMG_0153-2.jpg

Pääruokana tarjottiin luomuporsasta, kaskinaurista ja herukkaa.

IMG_0200-2.jpg

Ennen jälkiruokaa saimme Heikkilän juustolan Rudolf-kittijuustoa.

IMG_0203-3.jpg

Jälkiruokana oli herkullista maa-artisokkajäätelöä, karpaloa ja karamelliä.

IMG_0218-3.jpg

Erinomainen kokonaisuus, ja loistavat viinivalinnat. Parhaina annoksina pidin sapaksia ja sipulikeittoa, ja Rouva oli vaikuttunut kekseliäästä maa-artisokkajäätelöstä.

Lapset saivat maistella kaikkia annoksiamme, ja tilasimme heille vielä omat pääruoat puolikkaina annoksina. Tyttö sai samaa possua, jota oli omassa setissämme, ja hän piti siitä kovasti. Possun kanssa tarjottu puuromainen lisuke oli kuitenkin hivenen liian suolaista jopa aikuiseen makuun, ja se jäi syömättä.

IMG_0177-2.jpg

Poika sai pääruoaksi kuhaa ja palsternakkaa, jonka ajattelin olevan turvallinen valinta. Hän ei suostunut maistaamaankaan ruokaansa, joten saimme Rouvan kanssa vielä seitsemännen lajin maisteltavaksi.

IMG_0171-2.jpg

Myönnetään, että aivan lopussa annoimme lapsille jo puhelimeni, ja he saivat katsoa siitä Lasten Areenaa hiljaisilla äänillä. Tyttö ei olisi ohjelmaa tarvinnut, vaan hän pysyy tyytyväisenä, kun mukaan otetaan tussit, paperia ja jokin puuhalehti. Pojan kanssa alkoi kuitenkin kahden tunnin kohdalla olla havaittavissa pientä levottomuutta, mutta Ryhmä Hau rauhoitti tilanteen.

IMG_0249-2.jpg

Kokemus oli pienestä levottomuudesta huolimatta positiivinen, ja uskaltanemme lähteä neljästään ulos syömään joskus lähiaikoina uudelleenkin.

Mutta on se kyllä välillä kivaa ihan vaan aikuisten kesken.

Kommentit (4)
  1. Mielestäni parempi opettaa ravintolakäyttäytymistä vaikka puhelimen kanssa kuin jättää kokonaan käymättä, kun lapsi kasvaa niin puhelimen käyttöaika vähenee kerta kerralta (näin uskon..)

    1. Samaa mieltä. Lisäksi olen ottanut tämän linjauksen myös itseni kohdalla: Parempi opettaa itselleni ravintolakäyttäyttymistä vaikka puhelimen kanssa kuin jättää kokonaan käymättä. Ehkä vielä jonain päivänä oma puhelimen käyttöaikani tulee vähenemään.

      1. 😀 Mullakin voisi puhelimenkäyttöaika vähän vähentyä, mutta kyllä se tulee taas töihin paluun myötä lisääntymään…

    2. Joo, tyttö sai katsoa myös silloin 1 – 2 -vuotiaana iPadia ravintolassa, ja oikein hyvin käyttäytyvä ja mallikas ravintola-asiakas hänestä silti tuli. Viimeiseen kolmeen (?) vuoteen ei ole enää tarvinnut pitää mukana muuta kuin kynät, paperia ja jokin puuhalehti.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *