Pieni brunssivieras

Joku saattaa olla kiinnittänyt huomiota siihen, miten mieltyneitä olemme brunsseihin. Siihen on se yksinkertainen syy, että ruoan ääressä on kiva tavata ystäviä ja lapsiperheen on huomattavasti helpompi tavata heitä brunssilla kuin ilallisella.

Tänään emme laittaneet brunssia kenellekään vaan saimme kutsun sunnuntaibrunssille ystäviemme luo.

IMG_0285.jpg

Oli muuten huvittavaa, kun ystävämme kertoi, että hän oli brunssireseptejä etsiessään päätynyt sivulle, jossa oli ollut herkullinen rieskaohje. Sitten hän huomasi, että sivu olikin minun blogissani ja jätti rieskat tekemättä. Tarjolla oli niiden sijaan mm. herkullisia croissantteja ja pieniä rahkalettusia.

Tämän jutun tarkoitus ei ollut kuitenkaan kertoa resepteistä, vaan pienestä brunssivieraasta.

Ensinnäkin pitää kehua sitä, miten tyttö maistoi kaikkea ja jaksoi istua pöydässä hyvin nätisti, vaikka päiväuniaika olikin jo käsillä.

IMG_0292.jpg

Brunssi alkoi sen verran myöhään, että se osui pahasti juuri siihen aikaan, kun tytön pitäisi olla jo menossa päiväunille. Asiaa pohdittuamme olimme ottaneet mukaan kupla-matkasänkymme, mutta epäilimme, että tyttö ei kuitenkaan malttaisi nukkua siinä. Hän ei ole nimittäin aiemmin nukkunut päiväunia kyläreissuilla. (Paitsi mummoloissa, mutta niitä ei lasketa.) Voisihan sitä kuitenkin kokeilla, mutta jos uni ei tule, niin sitten pitää lähteä kotiin, jos meno käy liian kiukkuiseksi.

Mutta mitä mitä? Sinne sammui! Woohoo!

IMG_0297.jpg

Unien jälkeen tyttö heräsi pirteänä ja hyväntuulisena ja tuli jatkamaan brunssia aikuisten kanssa.

* * *

Mikä oli sitten pienen tytön mielestä kaikkein parasta? Croissantit? Kookoskakkuset? Prosciutto? Unet?

Ei, vaan talon väkeen kuuluva koira. Pieni sai nyt osoittaa sitä kohtaan kaiken sen rakkauden, jota oma Eppu-koiramme ei suostu vastaanottamaan.

IMG_0300.jpg

IMG_0308.jpg

IMG_0318.jpg

Tämä koira tuntui vain olevan otettu saamastaan huomiosta.

Lopulta tyttö totesi: ”Omaan kotiin” ja lähti hakemaan kenkiään eteisestä. Kello olikin vierähtänyt jo myöhäiseen iltapäivään, joten olihan se jo aika lähteä.

Mutta nythän tästä vasta brunssikyläilyt alkavatkin, kun ei ole kiire palata kotiin ennen päiväunia! Uusia brunssikutsuja odotellessa.

Kommentit (19)
  1. Jäin jo aiemmin miettimään tuon kuplasängyn hankintaa, kun sille olisi silloin tällöin käyttöä. Muistan vain todenneeni, että se on pienehkö ja jäisi sen vuoksi pian käyttämättä. Saako kysyä, minkä kokoinen lapsi teidän kokemuksenne mukaan vielä mahtuu sinne? Meidän tyttömme on kuitenkin aika pieni ikäisekseen ja nuorempikin kuin teidän neitinne.

    1. Meidän kirppu mahtuu sinne vallan mainiosti vielä pitkään. Hän on nyt varmaan vähän päälle 80 cm, joten hän saa kasvaa vielä monta senttiä ennen kuin kupla alkaa ahdistaa. Fyysisesti. Saattaahan hän yhtäkkiä päättää ettei suostu enää nukkumaan sellaisessa katiskassa 🙂

  2. Voi että, miten mulle tulee aina hyvä mieli näitä juttuja lukiessa! Oon ehkä tainnut sanoa sen jo, mutta kyllä sen nyt voi toistaakin. Etenkin kaikki tuollaiset pikkujutut teidän tytöstä huvittaa mua, esim. tuo ”Omaan kotiin” -tokaisu. 😀

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *