Remonttikonsultti, osa 10: Lattialistojen ja ovien kunnostaminen

Jos jokin remonttihomma on aikaavievää, roskaista ja ärsyttävää, niin maalin poistaminen vanhoista lattialistoista ja ovista. Varsinkin, jos maali pitää poistaa puulle saakka. Emme onneksi tienneet sitä vuonna 2003, sillä muuten se olisi voinut jäädä tekemättä.

145-4586_img_-_version_2.jpg

Helpointa on, jos uuden maalin voi vetää vanhan maalin päälle. Tämä vaatii, että vanha maalipinta on hyvässä kunnossa.

Jos taas vanha maali hilseilee irti mutta maalikerroksia on vain pari, voi olla, että repsottavien maalien irti rapsuttaminen ja kevyt hiominen riittää. Irronneesta maalista syntyneitä koloja voi myös paikata tarvittaessa kalustekitillä ennen maalaamista.

Jos taas irtoilevat liuskat ovat paksuja ja koko maalipinta tuntuu irtoavan isoina levyinä, kaikki maalattavat pinnat on puhdistettava puulle asti. Arvannet, mitä metodia me käytimme.

143-4301_img.jpg

Kaikki puuosat oli siis puhdistettava täydellisesti, ja kävimme töihin käsiksi kuumailmapuhaltimen, metallilastan, siklin, taltan ja hiomakoneen kanssa.

Lattialistat olivat melko helpot. Vaikka niitäkin oli muutama kymmenen, niiden putsaaminen sujui melko nopeasti. Olin irrottanut ne jo lattian kunnostamisen yhteydessä ja numeroinut ne, jotta ne löytäisivät takaisin omille paikoilleen.

Ovien karmeja ei irrotettu, vaan ne puhdistettiin siklillä ja hiomapaperilla paikoillaan.

Helposti puhdistuivat myös metalliosat: lukot, ovenkahvat, helat ja saranat. Niiden puhdistamisessa käytettiin maalinpoistainetta.

146-4605_img.jpg156-5615_img_-_version_2.jpg

Väli- ja komeron ovien puhdistaminen olikin sitten aivan eri mittaluokan asia.

Ovia oli asunnossamme ensimmäisen remonttimme aikaan vajaat parikymmentä. Maalien poistaminen tuntui vievän kaikki illat, ja kuumailmapuhaltimen synnyttämä maalin katku alkoi haista nenässä todella voimakkaalle. Puhdistaminen eteni aivan liian hitaasti ja vei aikaa kaikelta muulta, ja rannettakin alkoi vaivata jännetuppitulehdus.

Jossain vaiheessa projektia jouduimme myöntämään, ettemme saa tehtyä kaikkea itse. Isäni vei osan ovista mukanaan peräkärryllä ja palautti ne puhtaaksi siklattuina takaisin.

156-5687_img.jpg

Nykyisin ovia on vielä muutama enemmän, ja ajatuskin siitä, että homman joutuisi tekemään uudelleen, tuntuu kauhealta. Nyt varmaan teettäisin sen jollain ulkopuolisella.

156-5691_img.jpg

Maalasimme puhdistetut ovet puhtaanvalkoisella Uulan pellavaöljymaalilla. Samalla maalilla maalattiin myös keittiömme kaapistot.

162-6216_img.jpg155-5537_img.jpg156-5605_img.jpgKuvassa vanha keittiömme vuonna 2003. Huone on nykyisin tytön huone.

180-8047_img.jpgKuvassa eteisemme vuonna 2005.

180-8018_img.jpgKuvassa olohuoneemme vuonna 2005. Oviaukosta näkyy vanha ruokasalimme, joka on nykyisin keittiömme.

Valitettavasti pellavaöljymaalipinta osoittautui kuitenkin käytössä liian helposti naarmuuntuvaksi ja likaantuvaksi.

Maali alkoi myös kellastua hyvin nopeasti. Pahiten kellastuivat ne pinnat, jotka eivät saaneet auringonvaloa. Jouduimmekin maalaamaan WC:n ja kylpyhuoneen ovet sisäpuolelta alkydimaalilla jo parin vuoden jälkeen.

Viime vuoden putkiremontin yhteydessä remppamies maalasi meiltä kysymättä WC:n ja kylpyhuoneen ovenkarmit puhtaanvalkoisiksi (kuva alla).

030720112374.jpeg

Kellastuneet ovet näyttivät valkoisten karmien vieressä niin pahalta, että se käynnisti ketjureaktion, jonka seurauksena asunnon kaikki puuosat maalattiin uudelleen.

Tällä kertaa maalaamiseen käytettiin Tikkurilan Maalarin valkolakkaa, joka on sävytetty aavistuksen verran harmaaseen (sävy: Paperi). Tämän pitäisi ehkäistä maalin kellastumisen.

030720112381.jpeg

Vaikka ovien maalaaminen ei ollut alun perin viime vuoden suunnitelmissa, olemme loppujen lopuksi hyvin tyytyväisiä, että se tuli tehtyä. Uuden keittiömme kaapistot ja ruokakomeron ovet maalattiin näet samalla Paperi-sävyllä, joten kaikkien muidenkin ovien, karmien ja listojen maalaaminen olisi tullut joka tapauksessa eteen ennemmin tai myöhemmin.

img_9582.jpgKuvassa uusi kettiömme vuonna 2012.

Aika näyttää, miten valkoisina ovet pysyvät tällä kertaa.

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 – 2005 ja 2011 – 2012.

Edelliset osat:
1: Asunnon ostaminen
2: Asunnon pohjaratkaisu
3: Mallintaminen SketchUpilla
4: Remontinhallinta
5: Lautalattiat
6: Seinien pohjatyöt

7: Sähkötyöt
8: Halkeileva katto
9: Seinien maalaaminen

Kommentit (7)
  1. Vierailija-saija
    25.12.2012, 09:02

    Minä olen poistanut vanhoja maaleja Fairy Powerilla. Kyllä, juuri sillä keittiöön kuuluvalla rasvanpoistajalla.
    Viimeksi vanhasta ovesta. Fairyt pintaan ja vuorokaudeksi odottamaan. Maali alkaa kuplimaan ja saa lastalla pyyhkiä pois. Vaikeimmait kohdat vaati vielä hieman kuumilmapuhallusta, mutta helpotti huomattavasti hommaa.

  2. Tuolloin kun te hommaan ryhdyitte ei ollut varmaan vielä speedheater markkinoilla. Meillä kunnostetaan juuri 1900-luvun alun ovia ja speedheater on mielestäni ihan ok laite, turvallisempaa sekä ovelle, ihmiselle että talolle, koska laite poistaa maalin tehokkaammin kuin puhallin mutta ei kuumenna niin kovasti. Speedheaterin jälkeen en ikinä lähtisi leikkimään hiomakoneilla ja puhaltimilla. Museoviraston korjauskorteista vanhojen ovien suhteen, jotka netistäkin löytyy, on kans hyviä ohjeita ja muistaakseni hekään eivät suosittele kuumailmapuhallinta. Itse en pidä hommaa rasittavimpana remonttiduunina, seinien tasoitus ja katon maalaus voittavat kirkkaasti sen tittelin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *